Presidentiksi hän tuli politiikan ulkopuolelta, suuren kansansuosion turvin ensimmäisenä suoralla kansanvaalilla valittuna presidenttinä. Sopeutuminen politiikan maailmaan ei ollut helppoa ja presidenttikausi jäikin yhteen. Paljon merkittävämmän jäljen hän jätti maailmaan suurena diplomaattina, YK-edustajana ja rauhanvälittäjänä. Erityisen suuret ovat hänen ansionsa Namibian itsenäistymisessä ja maan olojen vakauttamisessa. Ura huipentui Nobel-palkintoon vuonna 2008. Maailmalla on muisteltu laajasti hänen poismenoaan ja mittavaa elämäntyötään. Hän oli tekemässä rauhaa kolmella mantereella ja myös me, jotka tuskin olisimme äänestäneet häntä presidentiksi, voimme tehdä kunniaa tämän monella tavalla ainoalaatuisen suomalaisen elämäntyölle.