Minä, Hannu Kellokumpu sekä hänen vaimonsa Airi kesäkuussa 2009.

 

Maanantaina, 28. päivänä syyskuuta Kemijärvelle satoi ensilumi suurina hiutaleina ja maa tuli valkoiseksi. Samana päivänä kemijärveläisiä pysäytti myös toinen, hyvin surullinen näky. Kemijärven Keskustassa sijaitsevan Asusteen talon, eli Lasikiekerö-liikekiinteistön, lipputangossa Suomen lippu liehui puolivälissä. Se kertoi alueen asukkaille: Asuste Oy:n toimitusjohtaja Hannu Kellokumpu on jättänyt kauppansa, kotiseutunsa ja tutut kalavetensä. Lauantai-iltana, 26.9.2009, Hannu Kellokumpu ylitti sen rajan, jonka yli meistä jokaisen on vuorollaan käytävä. Lukuisat ovat ne seutukuntamme ihmiset, joita tämä uutinen on koskettanut.
 
Hannu Kellokumpu oli yhteisömme tukipilareita. Hän antoi vahvan panoksensa paikalliselle elinkeinoelämälle kuuden vuosikymmenen ajan. Hannu Kellokumpu oli syntynyt 13.9.1930 kauppias Heino Kellokummun ja hänen vaimonsa Aili o.s. Lahtelan perheeseen. Hän polveutui tunnetuista suvuista, jotka ovat antaneet suuren panoksen kotiseutumme monipuoliseen kehittämiseen. Hannu Kellokummun isänisä Fredrik "Feetu" Kellokumpu oli kuuluisa suurliikemies, aikanaan tiettävästi merkittävin kauppias koko Itä-Lapin alueella. Äidinisä Matti Oskari Lahtela puolestaan oli pitkäaikainen kansanedustaja ja Pohjois-Suomen olojen verraton uudistaja.
 
Jo lapsena ”kaupan lattialla kasvanut” Hannu Kellokumpu luonnollisesti oppi yrittämisen merkityksen. Vuonna 1951 hän aloitti oman kauppiastoimintansa tekstiilialalla. Nykyisen liiketalon, Lasikiekerön, ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1960. Edelleenkin rakennuksessa toimii Asuste Oy sekä useita muita yrityksiä. Suurena tuki liiketoiminnassa, kuten elämässä yleensäkin, oli hänen Airi-vaimonsa. Onnellinen ja harmoninen avioliitto kesti yli 50 vuotta.
 
Muusta toiminnasta voi mainita hänen pitkän työsarkansa kalastusharrastuksen edistäjänä. Hannu Kellokumpu toimi mm. Kemijärven kalastusalueen sekä Kemijoen Kalastuskuntainliiton  puheenjohtajana. Nykyinen nuottakalastus ponttonien päältä on levinnyt ympäri maata juuri Hannu Kellokummun kehittämänä. Luonnonsuojelutyö ja vesien puhtaus olivat hänelle tärkeitä asioita, ja niiden puolesta hän otti kantaa vielä viimeisenä kesänään. Isänmaallisuus ja rakkaus kotiseutuun ohjasivat kaikkea hänen yhteiskunnallista toimintaansa. Hänen elämäntavoistansa mainittakoon, että hän noudatti ehdotonta raittiutta.
 
Myös poliittisessa toiminnassa Hannu Kellokumpu ehti olla mukana. Hän hoiti useita kunnallisia luottamustehtäviä edustaen Kokoomuspuoluetta. Kerran hänet oli päätetty valita kaupunginhallitukseen, mutta erinäisin menettelyin valinta estettiin. Perusteena kuuluu olleen se, että Hannulla väitettiin olleen liian kriittisiä ja suorasukaisia mielipiteitä. Voisinpa sanoa, että oli harvinaisen rehellinen mies poliitikoksi. Hän puhui asiat suoraan niin kuin ne olivat ja puuttui havaitsemiinsa epäkohtiin. Hän ei pyrkinyt nöyristelemään eikä mielistelemään ketään. Sellaisista ihmisistä meillä kaikilla olisi oppimista.
 
Ihmisenä Hannu Kellokumpu oli helposti lähestyttävä. Hän keskusteli mielellään eri-ikäisten ihmisten kanssa ja palveli asiakkaitaan asiantuntemuksella ja vanhan hyvän ajan kohteliaisuudella. Miten tuttu näky hän olikaan kemijärveläisille vuosikymmenten ajan kulkemassa kaupungin keskustassa ja työpaikallaan Asusteella! Monenlaiset maalliset ansiot eivät kuitenkaan ylpistyttäneet häntä. Hannu Kellokumpu kaihtoi kaikenlaista prameilua eikä hän välittänyt julkisuudesta. Kaikki turhantärkeys oli hänelle vierasta. Hänen isoisänsä Fredrik Kellokumpu oli aikanaan kieltäytynyt kauppaneuvoksen arvonimestä. Samanlainen asenne myös Hannu Kellokummulla oli maallisilla titteleillä koreilua kohtaan.
 
Vaikka Hannu Kellokumpu kuului isovanhempieni ikätovereihin, uskallan sanoa häntä ystäväkseni. Monet, monet olivat ne kerrat, jolloin istuin hänen kanssaan saman kahvipöydän ääressä. Eniten yhteistyötä Hannu Kellokummun kanssa tein Matti Oskari Lahtelan Perinneyhdistyksessä, jota olimme yhdessä perustamassa. Viimeiset keskustelumme koskivat kirjoittamaani Matti Oskari Lahtelan elämäkertaa, jonka julkistamiseksi myös hän teki työtä. Olimme sopineet, että Hannu kävisi tällä viikolla pyytämässä rahoitusta kirjan painatuskuluihin eräiltä yrityksiltä. Se jäi nyt ainiaaksi. Iloitsen, että hän ehti lukea pääosan kirjan tekstistä, kun toimitin vedoksia hänen nähtäväkseen.
 
Hannu Kellokumpu eli 79-vuotiaaksi, saman ikäiseksi kuin isoisänsä M. O. Lahtela. Vielä viimeisenä elinpäivänään maan päällä hän teki työtä, sulki sitten muotiliikkeensä oven ja suuntasi kotiin. Ehtipä käydä työpäivän päätyttyä vielä erään ystävänsä syntymäpäivillä. Saman päivän iltana Jumala näki hyväksi katkaista hänen elämänlankansa. Hannu Kellokumpu ei elämöinyt uskollaan. Mutta hänellä oli vahva luottamus Korkeimman johdatukseen, usko Elävään Herraan. Jos Jeesus on meille elämä, niin kuolema on voitto. Silloin saamme olla levollisin mielin, koittipa lähtömme päivällä taikka yöllä.
 
Jumalalle kiitos kaikesta siitä hyvästä, jota rakas kotiseutumme sai Hannu Kellokummun kautta. Lohtuna sureville olkoon varma tieto siitä, että Herran kansa ei milloinkaan erkane toisistaan iäksi. Jeesus sanoo: "Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin." Ristin tie on tänäänkin auki ikuiseen elämään. Taivaan Isä kutsuu meitä kaikkia sille tielle.
 
Virren 232 sanoin:
 
"Nyt maailman myrskyistä päässyt
on kätkössä turvallisessa.
Nyt nukkuu hän, vaan herää kerran
taas uutena kirkkaudessa."
 
Ystävyydellä,
 
Janne Kaisanlahti

Airi ja Hannu Kellokumpu M. O. Lahtelan Perinneyhdistyksen järjestämässä Matti Oskari -illassa elokuussa 2008.