Mediassa on noussut kova meteli siitä, kun Paavo Väyrynen ilmoitti hakevansa vapautusta eduskuntatyöstä ja hoitavansa Brysselissä tehtäväänsä Euroopan parlamentin jäsenenä. Netin keskustelupalstat ovat täyttyneet huudoista, kuinka Paavo nyt pettää äänestäjänsä jne. - Etenkin vaalitappionsa katkeroittamat kokoomuslaiset näyttävät suoltavan kaunaista tekstiä.

Ei voi kuin ihmetellä tätä eri ihmisten ja valitettavasti myös oman puolueen riveissä vallitsevaa Väyrys-kaunaa. Kenellä on samanlainen ymmärrys ja kokemus Suomen ja erityisesti ulkopolitiikkamme asioista? Paavo nosti Keskustan nousuun 2012 presidentinvaaleissa murskatappion jäljiltä. Mutta kateus pitää ansaita, niin se on. Nytkin Paavo on toiminut juuri niin kuin ilmoitti aivan avoimesti ennen vaaleja useissa eri yhteyksissä julkisesti. Hän kertoi jo ennen 2014 EU-vaaleja, että on ehdolla sekä EU-vaaleissa että eduskuntavaaleissa ja jos tulee valituksi Brysseliin, niin ottaa eduskuntapaikan vastaan vain, jos pääsee ministeriksi.

Kannattiko näin toimia, niin siitä saa toki jokainen olla haluamaansa mieltä, mutta missään nimessä se ei ole äänestäjien huijaamista, jos on avoimesti ja rehellisesti äänestäjille etukäteen kertonut, miten aikoo toimia ja nyt toimii sen mukaisesti. Jos Paavo jäisi Brysseliin, Keskustan listalta toimii varamies edustajana ja meillä on yhä neljä paikkaa Keskustalla Lapista. Hävetköön syvästi ne, jotka ovat syyttäneet Paavoa valehtelijaksi ja äänestäjien pettäjäksi. He ovat itse valehtelijoita.

Tuomas Enbuske kirjoitti Apu-lehden blogissaan: "Väyrystä pidetään yleisesti jotenkin kierona, vaikka hänhän on aina avoimesti kertonut mitä haluaa. Hän on kertonut haluavansa Suomen presidentiksi ja nyt hän kertoi haluavansa Suomen ulkoministeriksi. Eihän se mitään kieroilua ole. Se on rehellisyyttä."

Uskoakseni Paavoa lyödään julkisuudessa ennen kaikkea siksi, kun hän ei halua Suomea Natoon ja haluaa vaalia hyviä suhteita lännen lisäksi myös itäiseen suurvaltaan. Suurpääoman piirit haluavat Suomen sotilasliiton jäseneksi. Olisi kyllä isänmaan ja myös Keskustan edun mukaista valita Paavon kokemuksen ja poliittisen linjan omaava ihminen valtioneuvoston jäseneksi.