Kouluverkkoasia etenee, kuohuttaa mieliä ja täyttää paikallislehden palstoja. Hyvä niin, että keskustellaan, vaikkakin vähän myöhässä. Kaupunginhallitus joutui toteamaan, että sivistyslautakunnan päätös oli laiton ja siirsi sen otto-oikeudellaan valtuuston käsiteltäväksi. Hallituksen puheenjohtaja toki esitti samaa kelvottomasti valmisteltua päätöstä valtuustolle hyväksyttäväksi. Onkohan tämä nyt viides kerta kun lukionsiirtoa esitetään valtuustolle? Näin se toimii demokratia. Äänestetään, kunnes saadaan virkamiesjohdon toivoma päätös.

Viimeksikin lukionsiirtäjät mellastivat, että heillä on jo 18 "varmaa", että tulkaa voittajan puolelle! Ei niitä kuitenkaan ollut. Saavatko jonkun "tulemaan järkiinsä", nähtäväksi jää. Aivan voitonvarmoja sillä puolella ei kuitenkaan taideta olla, kun joillakin kuuluu hermot pettävän. Eräs ystäväni soitteli eilen ja kyseli, että onko Suomi24-keskustelupalstalta poistettu jotakin viestejä, kun oli tällaista kuullut. En tiedä, onko sieltä jotain sensuroitu, kun eilen oli tentti ja siihen lukeminen on vienyt aikaa, niin ettei tässä nyt joka päivä jouda kaikkia foorumeita seuraamaan. Mutta tänään kävin ihan perusteellisesti lukemassa, mitä Kemijärven asioista on kirjoitettu ja kyllä sitä monta kertaa taas hyvät naurut sai. Eräs kirjallisesti lahjakas henkilö oli laatinut minusta seuraavan tekstin, ja kun minua kohtaan noin tunnetaan mielenkiintoa, ansaitsee myös siteerauksen tässä:

Onhan se melkosta touhua tämä lukion "puolustaminen omalle paikalleen"! Vuosikausia sitä on manipuleerannu sama venkula, joka julkisesti kannatti Väyrystä. Eikös jo se kerro millaisesta akitaattorista on kysymys. Kläpi ei ole vuosiin ollu edes lukiossa, mutta hysteerisenä tunnetasolla osaa puhua sellaisia lukiolaisia ajatustensa taakse, joille ei itteasiassa ole merkitystä lainkaan missä lukio on, kunhan saisivat vain ylioppilaslakin päähänsä. Sitten tälläiset henkilöt syyttävät muita "epädemokraattisista" päätöksistä. Itsellä ei ole muuta motiivia todellisuudessa toimia, kuin olla periaatteessa aina vastaan ja äänestellä oman alueen ulkopuolisia ihmisiä eduskuntaan tai europarlamenttiin.

Täytynee todeta Väyrysen sanoin: "Noteerattukin on. Tuskinpa ruutia olisi kovin mitättömänä pidettyyn mieheen näin paljon tuhlattu. Tällainen arvostus lämmittää mieltä." Muutamat henkilöt ovat tekstin lukeneet ja lähettäneet tekstiviestin, että ovat puolestani pahoillaan. Minä en ole, sillä enemmän tuo kirjoittajan tilasta kertoo kuin allekirjoittaneen. En viitsinyt lähteä nimettömänä tuohon vastaamaan, vaan kommentoin tässä muutamin sanoin.

Minun roolini tässä taistelussa on muutamien toimesta arvioitu vähän turhan korkeaksi, mutta eipä se mitään. Parempi että yli- kuin aliarvostetaan, eikö totta? Väite siitä, että olisin puhunut lukiolaisia ajatusteni taakse on valhetta. Lukiossa on tehty kysely, jossa murskaava enemmistö oppilaista kannatti paluuta Hillatielle. Minulla ei ole siihen mitään osaa. Lukion opettajakunta yksimielisenä puolustaa koulun sijaintia parhaalle paikalleen ja heillä on siihen hyvät perusteet - olisitte heitä, käytännön opetustyön tekijöitä kuunnelleet rehtorin sijaan. Ja kesällä 2005 kaupunginvaltuuston enemmistö päätyi kannattamaan äitini tekemää esitystä lukion pysyttämisestä sillä paikalla, joka sille kuuluu. Onkohan näidenkin ainoa motiivi vain olla periaatteessa vastaan?

Mielenkiintoinen tämä pienen mutta itseriittoisen eliitin ajattelutapa. Silloin ollaan hyviä, älykkäitä ja kokonaisuutta ajattelevia, kun puolustetaan sivistysjohtajan esityksiä. Jos taas löydetään perusteita näiden esitysten kritisoimiseksi, ollaan räksyttäjiä, edistyksen vastustajia ja änkyröitä. Onneksi esi-isät taistelivat tähän maahan demokratian ja sananvapauden. Sellaisia tahoja edelleenkin löytyy, jotka haluaisivat sen vaientaa.