Lauantaina Kemijärvellä pidettiin kansanedustajaehdokas Susanna Viitalan vaalitilaisuus. Se oli hänen ensimmäinen vaalitilaisuutensa eli voidaan sanoa, että vaalikampanja käynnistyi Kemijärveltä. Pidän sitä kunnianosoituksena omalle paikkakunnalleni, olletikin kun ehdokas on läänin toiselta laidalta. Vaikka itse olenkin mukana Paavo Väyrysen kampanjassa, niin oli mukava osallistua toisenkin ehdokkaan tilaisuuteen, varsinkin kun minulla on Susannan kanssa paljon yhteisiä ajatuksia ainakin alue- ja ulkopolitiikan osalta.

Minäkin siellä auoin päätäni, kun lausuin tervehdyssanat Keskustanuorten puheenjohtajan ominaisuudessa. Uhkasin etukäteen, että siitä tulee itkunsekainen muistelu siitä, miten hieno mies Urho Kekkonen oli ja kuinka nyt maa on myyty Brysseliin. Mutta ihan asiallisesti se taisi mennä. Puhuin kyllä Urho Kekkosen aluepolitiikasta ja miten siitä ehkä edelleenkin voi jotain oppia. Ja EU-perustuslaista sanoin, että en siitä tykkää yhtään eikä tykkää Väyrynenkään. Surullista, että sitä nyt väkisin hallitus ajaa läpi eikä anna kansan äänestää. Se riskihän aina on, että tyhmä kansa äänestää väärin, vai kuinka? Mutta voimme onneksi ottaa kantaa äänestämällä eduskuntavaaleissa sellaisia ehdokkaita, jotka vastustavat EU-perustuslakia!

Toivottavasti eduskuntavaalien tilaisuuksia pidetään ahkerasti myös kotiseudullani ja mahdollisimman monet ehdokkaat käyvät esittäytymässä ja oloihimme tutustumassa. Saa sieltä vaalijuhlista ilmaista ruokaa, vaalikrääsää, mutta joskus tulee esille myös hyviä ajatuksia, joita parhaassa tapauksessa joku muistaa vielä vaalien jälkeenkin.

Susannan puheesta jäi erityisesti mieleen, kun hän kertoi, että tutustuttuaan Kemijärveen, hän on tavannut persoonallisia ja värikkäitä ihmisiä. Se on varmasti totta, ehkä joskus liikaakin.

277386.jpg
Kansanedustajaehdokas Susanna Viitala ja allekirjoittanut arpovat tupailta-kahvia