Tänään 20.6.2012 julkaistu kirjoitukseni Koti-Lappi -lehdessä. Mummini Else täyttää 80 vuotta 25.6.

Isoäidilleni Else Kaisanlahdelle

Synnyit Kemijärven Särkikankaalla, Pohjalaisen mökin yläkerrassa, juhannuksen 1932 seuduilla. Pian on siis pyöreiden vuosien aika. Et ole pitänyt suurista juhlista ja huomionosoituksista, mutta halusin silti kunnioittaa merkkipäivääsi myös näin julkisesti muutamalla rivillä.

Kasvatuksessani olet ollut keskeinen henkilö. Olen joskus ihmisille tokaissutkin, että jos minussa on moittitavaa, niin syyttäkää mummia, ja jos kiitettävää, niin kiittäkää häntä.

Kerroit usein tarinoita varhaisvuosistasi, työstäsi asuntolanhoitajana ja ennen kaikkea isästäsi. Tuosta mahtavasta Akseli Huttusesta, joka kuoli ennen syntymääni, mutta joka tuli kertomustesi perusteella kuin perheenjäseneksi ja lapsuuteni sankariksi. Isoukkini Akseli – pieni, pyöreä ja sanavalmis mies, joka kierteli vakuutus- ja koneasiamiehenä ympäri Lappia ja ajautui monenlaisiin kommelluksiin.

Akseli oli sotaveteraani, jatkosodan invalidi. Nuorena hän oli mukana vapaussodan melskeissä, ehtipä osallistua siihen niin punaisten kuin valkoistenkin puolella – siihen ei ole moni Suomessa pystynyt!

Kun olet kertonut elämästäsi, et maalannut siitä kiiltokuvaa. Muistelit, millaista oli köyhän perheen lapsena, ajoittain hyvin haasteellisissa olosuhteissa. Muistelit millainen karu kokemus oli ensimmäinen työpaikkasi nuorena asuntolanhoitajana, vastata kahdestakymmenestä lapsesta 19-vuotiaana alkeellisissa olosuhteissa.

Sellaisia ihmisiähän riittää, jotka eivät kestä puhua kipeistä asioista ja jotka sallivat kerrottavan suvustaan ja vaelluksestaan vain aurinkoisien päivien muistoja. Mutta Sinä kerroit ja opetit, ettei asioita saa hautoa sisällään. Eiväthän valoisat päivät miltään tunnu, jos niitä ei osaa varjokohtiin verrata. Siinä opin myös ymmärtämään paremmin itseäni, kun sain tutustua juuriini.

Mitä muuta opin varhaisvuosinani? Olet pitänyt tärkeänä työnteon ja rehellisyyden ihanteita. Sinä ja Heino-ukki olette tehneet kovaa työtä vuosikymmenet. Työtä tekeviltä ei leipä lopu.

Sain oppia jo varhain myös sen, mikä merkitys on kristinuskolla. Emme olleet kenties aktiiviseurakuntalaisia, mutta opetit minulle kirkossa käynnin, iltarukouksen ja sen, että kaikissa tilanteissa voi kääntyä elävän Jumalan puoleen. Ja että elämä ei pääty kuolemaan. Sen vakaumuksen olit saanut omasta  lapsuudenkodistasi – ja sen juuret kantautuivat ajalle, jolloin isovanhempasi olivat tulleet 1800-luvun lopulla pohjoisen kristillisen herätyksen piiriin.

Omalla esimerkilläsi opetit myös ehdottoman raittiuden ihanteen. Jokainen päivä kirkkain katsein. En muista, että olisit koskaan käskenyt tai edes toivonut minua valitsemaan samat periaatteet. Mutta päädyin silti samaan ratkaisuun.

Mitä muuta olen saanut henkiseksi perinnöksi? Vastuunkannon läheisistä, kunnioituksen edellispolvien työtä kohtaan. Itse täytit neljännen käskyn velvoituksen esimerkillisellä tavalla. Et pitänyt ääntä siitä, paljonko huolehdit vanhemmistasi. Ei ollut huonoa omaatuntoa, joka olisi pakottanut todistelemaan. Näin sen lapsena, kun olit aina hälytysvalmiudessa lähtemään Rovaniemelle, jos äitisi soitti terveytensä heikentyessä. Ainakin kerran muistan, että lähdimme keskellä yötä ja minut pedattiin nukkumaan takapenkille.

Opetit myös sen, että elämässä tulee olla muutakin kuin se, mikä näkyy kotipirtin ikkunasta. Olihan isäsi sanonut Sinulle, kun kolmivuotiaana olit isän selässä konttirepussa, pää repun suusta pilkistäen, että ”katohan sie, Else, maailmaa!” Olitte silloin Kärväsvaaran laella. Ja niinkin oli Akseli neuvonut, että ei pidä jäädä lattianrakoja tuijottamaan, jos mieli on maassa. Aina ylös ja eteenpäin!

Jo nuorena aloitit matkailuharrastuksen. Kotimaassa kiersit hyvien lapsuusystäviesi kanssa rengasmatkoilla. Myöhemmällä iällä olet tehnyt paljon ulkomaanmatkoja, tutustunut elämänmenoon vieraiden kulttuurien parissa. Viime vuosina minä olen ollut yleensä mukana näillä matkoilla. Ensimmäinen ulkomaanmatkamme oli äitini ja Terttu-sisaresi kanssa tehty Kreetan-matka vuonna 1991. Sen jälkeen olet vieraillut 31 eri valtiossa, pääosin Euroopan maissa, mutta myös Kiinassa, Intiassa, Arabiemiraateissa ja Yhdysvalloissa.

Armorikkaita vuosia ja monia maita käytäväksi edelleen – kiitollisuudella toivottaen,

tyttärenpoika Janne