Olin katsomassa Kemijärven kaupunginvaltuuston kokousta ukin kanssa. En ole ollutkaan ihan vähään aikaan valtuuston kokouksia seuraamassa. Nyt oli kuitenkin kaksi vahvaa syytä. Ensinnäkin se, että valtuustolla on uusi puheenjohtaja, kuuluisa "Thatcher" eli Kemijärven rautarouva Kaarina Soppela, joka otti tämän tehtävän vastaan ensimmäisenä naisena eräiden miesten vastarinnasta huolimatta. Halusin nähdä, miten rautarouvalta sujuu kokouksen johtaminen. Toinen syy oli, että siinä käsiteltiin Kemijärven kannanotto kuntaliitokseen Pelkosenniemen kanssa.

Pelkosenniemi on päättänyt jatkaa itsenäisenä. Itä-Lapin muut kunnat ovat tehneet selväksi, että Kemijärven puoltava kannanotto Pelkosenniemen hylkäämään esitykseen on asiallisesti esitys pakkoliitoksen puolesta. Kaikinpuolinen kuntayhteistyö on vaarassa. Pakkoliitosta himoavan Kemijärven kanssa ei haluta yhteistyötä. Sen sanominen ei ole uhkailua, vaan ymmärrettävä toteamus. Kun luottamus menee, ei yhteistyötä voi jatkaa.

Kaupunginhallitus esitti omituisen 3-3-3 äänestyksen tuloksena puheenjohtajan ratkaisemana onnetonta esitystä hyväksyä Myllyniemen ehdotus Pelkosenniemen liittämisestä Kemijärveen. Vastaehdotuksen valtuustossa teki Tarja Perälä Tarja Kaisanlahden kannattamana. Esitys käsittin lauseen lisäämisen: "Kemijärvi ja Pelkosenniemi liitetään yhteen vain kuntien vapaaehtoisilla päätöksillä." Esitystä perusteltiin mm. sillä, että kaupunginhallituksen esitys on käytännössä pakkoliitosesitys. Tulevaisuutta ei voi perustaa pelkkien porkkanarahojen varaan, vaan on nähtävä pidemmälle. Jos nyt aletaan kannattaa pakkoliitosta, onko seurauksena Pelkosenniemen hakeutuminen yhteistyöhön mieluummin Savukosken tai Sodankylän kanssa? Tarja Perälä totesi myös hauskasti, että Venäjälläkin oli neljä presidenttiehdokasta, mutta Kemijärvi saisi valita vain kahdesta vaihtoehdosta ottamatta kantaa vapaaehtoisuuteen. No, minähän olen verrannut Kemijärven hallintomallia - en Venäjään, vaan - Pohjois-Koreaan...

Kansanedustaja Mustajärvi käytti hyviä ja jämeriä puheenvuoroja. Hän on tulevaisuuden mies, vaikka hänen puolueensa on monin paikoin menneisyyden puolue. Mustajärvi totesi, että naapurikuntien reaktiot eivät synny tyhjästä. Kansanäänestys Pelkosenniemellä haluttiin sulkea pois, koska kansa kuitenkaan ei äänestäisi herrojen mielestä "oikein"! Niin, tällä tasolla demokratia on. Pelkosenniemeä kyykytettiin ottamalla harkinnanvarainen avustus pois viime joulun alla.

Kaupunginjohtaja Korva sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Nivala korostivat, että asiassa otetaan kantaa Myllyniemen laatimaan selvitykseen, ei itse pakkoliitokseen. Tätä koetettiin vakuutella kertoja. Kuitenkin on selvää, että Myllyniemen esityksen hyväksyminen tilanteessa, jossa Pelkosenniemi on sen hylännyt, on suora kannanotto kuntaliitoksen puolesta - näissä olosuhteissa siis pakkoliitoksen puolesta. Kaikella kunnioituksella, minun on todettava, että väite siitä, että kyseessä ei ole pakkoliitoksen valmistelu, on yhtä uskottava väite kuin taannoiset virkamiesjohdon väitteet siitä, että yhtenäisperuskoulusta tehtävä päätös ei merkitse lukionsiirron valmistelua tai erään kansanedustajaehdokkaan lupaus siitä, että valtuusto kunnioittaa kouluverkkoasiassa kesäkuussa 2005 tehtyä päätöstä.

Jos todella kyse ei ollut pakkoliitosta puoltavasta kannasta, niin sanokaapa arvoisat jaa-äänen antaneet valtuutetut, miksi Tarja Perälän esittämää lisäystä vapaaehtoisista kuntaliitoksista ei olisi voinut hyväksyä? Siinähän se puijausyritys paljastui. Useat valtuutetut jopa totesivat suoraan, että tässä otetaan ensi askeleet kohti koko Itä-Lapin yhtymistä yhdeksi kunnaksi.

Se, että Kokoomus kannattaa pakkoliitoksia, ei minua yllätä. Pienten puolustaminen ei kuulu oikeiston kovaan ja kylmään arvomaailmaan. Mutta se, että myös Keskustan riveissä ajetaan pakkoliitosta Pyhätunturin rikkaudet silmissä kiiluen, tuntuu omituiselta. Keskustan kunnallisjärjestön toimintasuunnitelmassa todetaan, että kuntayhteistyön ei tule johtaa kuntaliitosneuvotteluihin. Toimintasuunnitelman on laatinut entinen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Juhani Tapio. Nyt hän äänesti muutama kuukausi sitten kirjoittamaansa esitystä vastaan. En tosin ole siitä yhtään yllättynyt.

Valtuutettu Ahti Majava muistutti osuvasti, että kuntaliitoksessa on sama henki Vuotoksen altaan rakentamisessa. Kun se on tarpeeksi monesti tuotu esille, niin kyllä lopulta saadaan sopiva tulos. Majava totesi, että pöydän toisella puolella kyllä pidetään sinällään aivan oikein ääntä siitä, että Stora Enso ei välitä heikommista ja kuuntele pienempiään. Mutta nyt Kemijärven kunnanjohto ei itsekään kuuntele pienempiään. Jos Pelkosenniemi katsoo tulevansa toimeen, niin antaa tulla! Se oli hyvin sanottu.

Valtuutettu Aulikki Imporanta puolestaan kysyi, mitä hyötyä Kemijärven veronmaksajille on porkkanarahoista. Konkreettista vastausta ei tullut, vain epämääräistä puhetta tulevan kunnan yhteisestä edusta. Asiahan on niin, että ns. porkkarahat on korvamerkitty Pelkosenniemen tarpeisiin, mutta Kemijärvi maksaisi silti käytännössä Pelkosenniemen velat. Toiseksi Imporanta kysyi, kenellä on Pyhätunturilla omistuksia. Aika arasti osa valtuutetuista nosti käsiään. Imporanta halusi kai kysymyksellään osoittaa, että "oma lehmä" on ehkä joillakin pakkoliitoksen motiivina.

Valtuutettu Markku Harju, joka on muuten keskimääräistä demaria huomattavasti älykkäämpi, muistutti, että periaatteessa asiassa otetaan kantaa vain selvitykseen, mutta naapurikunnat kuitenkin katsovat asian toisin. Tulevan yhteistyön kannalta olisi järkevää mainita Pelkosenniemen hyväksyntä kuntaliitoksen ehdoksi.

Kokouksen merkittävimmän puheenvuoron käytti valtuuston puheenjohtaja Kaarina Soppela. Presidentti Paasikivi sanoi, että suomalaiset ovat poliittisesti vähälahjaista kansaa. Kaarina Soppela osoitti kuitenkin poliittista lahjakkuutta ja samalla harvinaislaatuista suuruutta ihmisenä. Kaarina Soppela on ottanut useissa lehdissä kantaa kuntayhteistyön, jopa kaikkien Itä-Lapin kuntien yhdistämisen puolesta. Kuitenkaan hän ei periaatteen ihmisenä hyväksy pakkoliitoksia. Toivon, että naapurikunnissa huomioidaan se, että Kemijärven ykköspoliitikko tarjoaa sovinnollista kuntayhteistyötä.

Äänestyksen tulos oli siis lopulta: vapaaehtoinen kuntayhteistyö (Perälä) 17 ääntä, hallituksen esitys 15 ääntä, 3 tyhjää.

Tuli vain mieleen semmonenkin ajatusleikki, että mitähän jos konstaapeli Veikko Perälä olisi vielä kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja menettelisi kuin nyt seuraajansa. Silloin kyllä tietyt tahot tuskailisivat, että Veikko se rikkoo välit naapurikuntiinkin... Minulta lukemattomat ihmiset ovat kysyneet, ihan asiasta tehden, että tiedänkö, aikooko Veikko Perälä asettua ehdokkaaksi tulevissa kunnallisvaaleissa. Olen vastannut rehellisesti, että en tiedä sitä. Mutta toivon, että hän voisi tänä vaikeana aikana aikana antaa kokemuksena käyttöön kotiseutumme parhaaksi.

Sitten vielä muutama sana itse kokouksen kulusta. Valitettavasti monet valtuutetut hälisivät kesken kokouksen puhuen omiaan ja jopa käyttäen kännykkää. Sitten ihmetytti se, että äänestys tapahtui edelleen ääneen sanomalla joko JAA tai EI. (Tai äänestämällä tyhjää sanomalla "minä en ole mitään mieltä", kuten Juu-Onni teki.) Tekninen äänestysjärjestelmä maksoi aika monta tuhatta. Kuitenkaan äänestysnappeja ei käytetä (eikö osata?). No, onhan se silti hienoa, että on tekniikkaa. Verhotkin lähtivät liikkumaan nappia painettaessa, yksi verho ylös ja toinen alas. Uudella valtuuston puheenjohtajalla on totisesti työmaata.