Kemijärven kirkkovaltuuston uuden valtuustokauden ensimmäinen kokous pidettiin 24.1.2011. Tässä kokouksessa pääasiana olivat henkilövalinnat seurakunnan eri luottamustehtäviin. Kiirehdin kokoukseen kaupungintalolta, jossa olin avaamassa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen ja Keskustan nuoren ehdokkaan Katri Kulmunin vaalitilaisuutta.

Kirkkovaltuuston kokouksen avasi ikäpuheenjohtaja Raimo Kerkelä (75 v.), joka johti kokousta uuden puheenjohtajiston valintaan saakka. Minut valittiin yksimielisesti kirkkovaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi. Olen kiitollinen saamastani luottamuksesta. Jumala antakoon minulle voimia ja viisautta tehtävään. Tunnen ja tiedän puutteeni, tarvitsen ystävien esirukouksia.

Kirkkovaltuuston varapuheenjohtajasta käytiin äänestys. Tarja Perälä ja minä esitimme tehtävään Irma Kortelaista. Eino Majava ja Esa Kangas puolestaan esittivät Pirkka Aaltoa. Irma Kortelainen on toiminut Kemijärvellä kirkkovaltuutettuna 20 vuoden ajan; viime vaaleissa hän sai naisehdokkaista eniten ääniä. Irma on käyttänyt ansiokkaasti ääntä seurakuntalaisten puolesta. Puoluekannaltaan hän on kokoomuslainen. Pirkka Aalto puolestaan on ensimmäisen kauden kirkkovaltuutettu; hän oli ehdokkaana myös vuoden 2006 seurakuntavaaleissa, mutta jäi tuolloin neljällä äänellään ehdokaslistansa viimeiseksi. Puoluekannaltaan hän on kristillisdemokraatti, KD:n Lapin piirin uusi puheenjohtaja.

Eino Majava perusteli Pirkka Aallon valintaa sillä, että paikka kuuluu toiseksi suurimmalle kirkkovaltuustoryhmälle, joka on nimeltään "Seurakuntamme parhaaksi". Minun mielestäni tämä ei ollut riittävä peruste, sillä tälle ryhmälle oli tulossa kaksi paikkaa kirkkoneuvostoon ja Kokoomukselle ei yhtään. Kirkkovaltuuston varapuheenjohtajalla sitä paitsi on vain puhe- ja läsnäolo-oikeus kirkkoneuvoston kokouksissa, mutta ei äänioikeutta. Irma Kortelainen kun on toiminut tehtävässä hyvin kuluneet neljä vuotta ja on sitä paitsi nainen, niin että puheenjohtajistossa olisi molemmat sukupuolet edustettuna, niin hänen kannattamisensa oli minulle luontevaa. Myös Keskustan ryhmän kanta oli, että varapuheenjohtajuus tulee Kokoomuksen ryhmälle.

Äänestyksessä Irma Kortelainen sai 13 ääntä ja Pirkka Aalto 10 ääntä, joten Irma Kortelainen tuli valituksi.

Tämän jälkeen valittiin kirkkoneuvostoa. Ensin valittiin kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja, puheenjohtajanahan toimii automaattisesti kirkkoherra virkansa puolesta. Äänestyksestä tulikin varsin jännittävä, sillä esitetyt Aulikki Imporanta ja Eino Majava saivat molemmat 11 ääntä. Lisäksi Erkki Vartiaiselle annettiin yksi ääni. Jouduttiin siis suorittamaan arvonta, jossa Imporanta tuli valituksi.

Keskustan, Kokoomuksen ja SDP:n ryhmien kesken oli sovittu, että kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi valitaan Keskustan listan ehdokas. Äänestystulos osoitti, että kaikki eivät tätä kunnioittaneet. Jouduimme pitämään yhden lyhyen neuvottelutauon, jossa Keskustan ryhmän sisällä keskusteltiin siitä, mitä tulee tapahtumaan, jos rivit kovin hajoavat. Olen korostanut sitä, että ryhmä ei ole diktatuuri ja että eri mieltä saa olla. Eduskunnassakin saa olla "omantunnon kysymyksissä" eri mieltä ja seurakunnan valinnoissa melkein kaikki asiat ovat "omantunnon" kysymyksiä. Mutta ryhmälle on ilmoitettava etukäteen, jos aikoo olla eri mieltä. Olisihan vähän epäreilua, että itse ottaisi paikan ryhmän mandaatilla ja sitten kannattaakin toisiin luottamustehtäviin eri listan ehdokkaita.

Tauon jälkeen valittiin kirkkoneuvoston muut jäsenet. Seurakunnan parhaaksi -ryhmän valtuutetut (Eino Majava, Esa Kangas, Jenni Kanniainen, Kristiina Lautamo, Pirkka Aalto ja Saija Narkilahti) pyysivät suhteellista vaalia. Tämä tuntui minusta vähän omituiselta, sillä heille oli Keskustan ryhmän puolelta tarjottu kahta paikkaa kirkkoneuvostoon, ja suhteellisessa vaalissa heidän voimansa eivät riittäisi kuin yhteen paikkaan. En keksi muuta selitystä kuin että he odottivat saavansa edelleen ehdokkailleen tukea Keskustan ryhmästä ja saisivat kenties vielä enemmän kuin kaksi paikkaa. Lobbausta oli nähtävästi harjoitettu. He asettivat ehdokkaakseen kirkkoneuvostossa voimakkaasti jatkokautta havitelleiden Eino Majavan ja Esa Kankaan lisäksi Eeva Heinosen ja Maire Markkasen. Ensin he esittävät listalleen myös Tuulikki Juujärveä, nähtävästi taktillisista syistä, mutta Juujärvi ilmoitti haluavansa olla mm. keskustalaisten asettamalla ehdokaslistalla.

Äänestyksessä Seurakunnan parhaaksi -ryhmän lista sai kuusi ääntä ja muiden ryhmien asettama lista 17 ääntä. Näin ollen Seurakunnan parhaaksi -listalta valituksi tuli vain yksi henkilö eli Eino Majava ja muiden ryhmien listalta valittiin viisi jäsentä kirkkoneuvostoon. Esa Kangas, joka viime kirkkovaltuustokaudella muistutti mm. minua siitä, että Kemijärven seurakunnasta saisi kertoa vain positiivisia asioita ulospäin, putosi koko kirkkoneuvostosta. Jos he eivät olisi alkaneet äänestellä paikoista, olisivat he saaneet kaksi paikkaa neuvostoon. On ollut aika huvittavaa, että jopa kaupunginvaltuuston kokouksen tauolla esitettiin rumia syytöksiä Keskustan ryhmän ja nähtävästi erityisesti minun toimintaani kohtaan, että paikat on etukäteen jaettu ja että Keskusta määrää ja jyrää. Nyt kuitenkin Seurakunnan parhaaksi -lista antoi vapaaehtoisesti toisen kirkkoneuvostopaikkansa Keskustan ryhmän valtuutetulle. Tunnustan, että teki mieli lohkaista, että ajatteletteko sittenkin, että seurakunnan parhaaksi on se, että annattekin paikkanne meille. No, maltoin sentään pitää suuren suuni kiinni.

Äänestyksessä henkilökohtaiset äänet jakautuivat siten, että Seurakuntamme parhaaksi -listalta Eino Majava sai kolme ääntä, Esa Kangas kaksi ja Eeva Heinonen yhden äänen. Maire Markkanen jäi äänittä. Muiden ryhmien listalta Tarja Perälä sai kahdeksan ääntä, Timo Kyyhkynen neljä, Tuulikki Juujärvi kolme, Jorma Särkelä yhden ja Jorma Vaarala yhden äänen. Listalle kuudenneksi nimeksi asetettu Eila Hyvönen jäi äänittä.

Johtokunnat valittiinkin sitten sopuisasti. Lähetystyön johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Erkki Vartiainen ja jäseniksi Eeva Heinonen, Raimo Huczkowski, Kaisa Juujärvi ja Aila Soppela. Diakoniatyön johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Pirkko Maijala-Niemelä ja jäseniksi Eila Hyvönen, Raimo Kerkelä, Eino Majava ja Unto Viitamäki. Nuorisotyön johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Helena Poikolainen ja jäseniksi Jenni Kanniainen, Markku Luoma-aho, Päivi Perälä ja Unto Vihriälä. Lapsityön johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Pirkka Aalto ja jäseniksi Pertti Jokelainen, Kaisa Pekkala, Kaisa Perttunen ja Irja Uusisalmi. Evankelioimistyön johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Saija Narkilahti ja jäseniksi Aimo Alaluusua, Hannu Juujärvi, Ritva Jouppi ja Vappu Tyvi.

Keskustan ryhmä teki omat esityksensä pian vaalien jälkeen. Esityksemme paikkajaosta kelpasi Kokoomukselle ja SDP:lle. Seurakunnan parhaaksi -lista ei pitänyt esitystämme hyvänä ja vaikka teimme joitakin myönnytyksiä, he halusivat pitää kiinni vaatimuksestaan kirkkovaltuuston varapuheenjohtajasta. Tähän emme voineet suostua emmekä siihenkään esitykseen, että heiltä kirkkoneuvostoon valitaan vain miehiä, sillä tasa-arvovaatimukset edellyttävät, että luottamuselimissä tulee olla tasapuolisesti edustettuna molempia sukupuolia. Siksi tilanne johti siihen, mihin se johti.

Katson, että ainakin koetin tehdä parhaani Keskustan ryhmän vetäjänä tässä asiassa. En voi mitään, jos yhteydenottoihini ei edes vastata. On kysytty myös, miksi pieniä ryhmiä (Kokoomus ja SDP) pitää huomioida niin paljon. Ei heitä ole paljon huomioitu, mutta joitakin paikkoja kuitenkin annettu, mielestäni se on tasapuolisuutta. Viimeksi SDP:n valtuutettu Eila Hyvönen sivuutettiin täysin. Häntä kohdeltiin suorastaan rumasti. Nyt pidin huolen siitä, että Eila Hyvönen tuli valituksi diakoniatyön johtokuntaan. Ihan sama minulle, että hän on sosialidemokraatti, seurakuntalaiset ovat hänetkin äänestäneet ja olen sitä paitsi oppinut tuntemaan hänet lämminhenkisenä ihmisenä ja aidosti välittävänä lähimmäisenä.

Kemijärvellä on liikkunut monenlaisia ikäviä puheita koskien kirkkovaltuustokauden alun valintoja. On tuntunut pahalta, että ennen ensimmäistäkään kokousta on alettu puhua, miten sopimattomia Keskustan esittämät henkilöt ovat. Jotenkin ilmassa on ollut taas kerran sellaista henkeä, että meidän ehdokkaat harrastavat "politikointia", kun nimikin on Keskustan lista. Mutta vahvasti puoluepoliittisia myös Seurakuntamme parhaaksi -listan valtuutetut ovat, ainakin osa. Pirkka Aalto ja Kristiina Lautamo ovat kaupunginvaltuutettuja ja Kristillisdemokraattisen puolueen aktiiveja. Pirkka Aalto pyrkii peräti eduskuntaan kevään vaaleissa. Esa Kangas on Keskustapuolueen jäsen ja kaupunginvaltuuston varavaltuutettu, vaikka menikin toiselle ehdokaslistalle. Eino Majava on entinen Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu ja muistini mukaan toiminut aikanaan myös vennamolaisista eronneessa protestipuolueessa. Ja hyvä onkin, että kristityt haluavat vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Eihän siinä mitään pahaa pitäisi olla. Mutta totean nyt vain, että kyllä niitä puoluemiehiä ja -naisia on muuallakin kuin meidän riveissämme.

Totean vielä, että Keskustan ryhmä olisi voinut äänestää kaikki johtokunnat. Jos olemme niin ahneita kuin on väitetty, niin olisimme voineet ottaa jokaisen johtokunnan puheenjohtajuuden ja äänestää jäsenistäkin. Kun äänestysruletti alkoi Seurakunnan parhaaksi -ryhmän toimesta, niin myönnän, että tuli kiusaus ajatella, että äänestetäänpä sitten kaikki - varsinkin, kun meidän valtuutettujamme oli selvästi lobattu ja koetettu saada äänestämään vastoin ryhmän yksimielisiä esityksiä. Mutta ei se olisi ollut kovin hyvä tapa aloittaa uutta valtuustokautta. Pääsimme sopuun muista valinnoista. Osataan sitä siis mekin ajatella ja toimia "seurakunnan parhaaksi"! :)

Kuten kirjoitin, kokous ei ollut yksimielinen ja nähtävästi luottamuspaikkajaosta joillakin oli jäänyt kiviä kenkiin. Uskon, että tästä päästään kuitenkin eteenpäin. Nekin kirkkovaltuutetut, jotka ovat minua arvostelleet, onnittelivat. Kirkkoherra Marjokorpi toivotti Jumalan siunausta työhöni ja annan hänen kädenpuristukselleen suurta arvoa. Edessä on monia haasteellisia tilanteita ja seurakunta tarvitsee varmasti jokaisen luottamushenkilönsä työpanoksen. Olimmepa näistä pienistä asioista eri mieltä, yhteinen tehtävämme on kuitenkin niin suuri, että kaikki muu jää sen rinnalla toisarvoiseksi. Voin vain pyytää itselleni viisautta, että osaisin johtaa kirkkovaltuustoa siten, että nekin, jotka olivat nyt pettyneitä valintoihin, voisivat kokea yhteistyömme onnistuneeksi kauden päätyttyä.

Oli mukava, että paikalla oli kerrankin edes vähän kokousväen ulkopuolista yleisöä. Tulkaahan kokouksiin jatkossakin!