Uutisissa kerrottiin, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta puoltaa lähes yksimielisesti EU:n perustuslakisopimuksen hyväksymistä. Asiasta oli äänestetty äänin 14-2. Sopimuksen hylkäämistä esitti Petri Neittaanmäki (kesk.) ja häntä kannatti Esko-Juhani Tennilä (vas.).

Iloitkaamme edes harvoista! Tämä ei liene ensimmäinen kerta, kun suitsutan kiitosta Petri Neittaanmäelle! Hänen internet-sivuillaan on ensimmäisenä presidentti Urho Kekkosen kuva ja kuva on arvoisessaan paikassa. On äärimmäisen hienoa, että Petri Neittaanmäki uskaltaa puolustaa oikeaksi katsomaansa linjaa. Neittaanmäen ja Väyrysen kaltaisia jämeriä miehiä tarvittaisiin lisää ja paljon. *)

Tennilän Esko-Juhani on ideologisesti varsin kaukana vaikkapa minusta. Minä kun en ole kommunisti enkä edes minkään sortin sosialisti, kuten Suvi-Anne Siimes aikanaan sanoi. Mutta kyllä Esko-Juhani on nöyrän kiitoksen ja myös hatunnoston ansainnut. EU- ja Nato-kysymyksissä olen varmasti lähempänä häntä kuin Siimestä. Neittaanmäen tavoin hän on käyttänyt lujasti ääntä kansallisten etujen puolesta EU-liittovaltiokehitystä vastaan.

Vieläkin ihmettelen, että onko tämä jotain huonon itsetunnon nostatusyritystä tämä Suomen vouhkaaminen kuolleen perustuslain ratifioimisesta? Luuleeko Suomi pääsevänsä historiaan maana, joka herätti henkiin Ranskan mahtavan kulttuurikansan kuoliaaksi tyrmäämän perustuslain? Perustuslaki sisältää mm. EU:n presidentin ja ulkoministerin virat, joita aluksi Suomi vastusti. Ai niin, sehän on kompromissi. Kuten niin monet muutkin EU:n päätökset - vai oliko se torjuntavoitto se oikea sana?

*) PS. Kun kirjoitin tuossa, että jämeriä miehiä tarvitaan lisää, niin en tarkoita sillä itseäni. Kun on ehkä jossain arvuuteltu taas, että olenko itse pyrkimässä ensi vaaleissa eduskuntaan, niin en totisesti ole. Sinne asti kunnianhimo ja into vouhkata ei sentään yllä.