Kemijärvellä Juhani Tapion johtama sivistyslautakunta tehdä paukasi 29.3. päätöksen, jonka mukaan mm. lukio siirretään Särkikankaalle ja Hillatien rakennukseen sijoitetaankin yhtenäisperuskoulu. Kemijärvellä kouluverkkoratkaisuista on väännetty kättä vuosia ja käyty kiivasta keskustelua. Nyt täysin julkisuudelta salassa, vastoin kaikkia demokratian pelisääntöjä on noin vain päätetty, että osana kaupungin talouden tervehdyttämisohjelmaa valtuuston tekemä päätös kumotaan. Jopa lukion opettajille päätös tuli täytenä yllätyksenä. Sattumaako lienee, että lautakunnan kokouksen esityslistakaan ei tullut kaupungin Internet-sivuille ajoissa.

Hyvässä uskossa on luultu, että kesällä 2005 tehty valtuuston päätös kouluverkosta pitää. Mutta täällähän päätös tuodaan käsittelyyn niin monta kertaa, että siitä tulee tiettyjen viranhaltijoiden ja heitä myötäilevien valtuutettujen mielen mukainen. Sivistysjohtaja Juha Narkilahden mukaan kouluverkkoasia ei kuulukaan valtuustolle, vaikka valtuusto on tällaiset asiat tähän saakka ratkaissut, vaan hallintosäännön perusteella sivistyslautakunta voi siis kävellä yli valtuuston 20.6.2005 tekemän päätöksen.

Onko tämä tulkinta oikea, sitä varmasti tulee hallinto-oikeus puimaan, kun päätöksestä tultaneen valittamaan. En ole perehtynyt asiaan niin paljon, että osaisin arvioida, kuinka oikea sivistyslautakunnan tulkinta vallastaan on. Mutta sen tiedän, että mikäli kaupunginhallituksen enemmistö ei tohdi muuttaa kehnosti valmisteltua päätöstä, niin vaihtoehtoina on kaupungin hallintosäännön muuttaminen ja kuntalain 21 §:n mahdollistama sivistyslautakunnan erottaminen luottamuksensa menettäneenä.

Kemijärven lukioväki on taistellut oikeudestaan parhaaseen sijoituspaikkaansa. Jos muutoksia aiempaan päätökseen tarvitaan, tulisi se tehdä avoimen kansalaiskeskustelun ja laajan pohdinnan tuloksena eikä
yhden virkamiehen kyhäämän päätösesityksen perusteella. Mutta tässä ei ole kyse enää vain kouluverkosta, niin tärkeä asia kuin se onkin. Tässä on kyse kunnallisesta demokratiasta, päätöksenteon avoimuudesta ja siitä, miten sitä kukakin arvostaa. On keskusteltu mahdollisesta kansalaisadressin keräämisestä lukion ja perusopetuksen alaluokkien säilyttämiseksi kaupungin keskustassa, kun muu ei tunnu enää auttavan. Nyt jäämme seuraamaan, tyytyykö valtuusto kumileimasimen osaan vai näyttääkö se, kenelle valta kaupungissa kuuluu.

Koillis-Lappi lehdessä 2.4. asiaa koskeneesta uutisesta vielä kommentti. Sivistysjohtaja Juha Narkilahti toteaa siinä, että suuri enemmistö lukiolaisista on ilmoittanut haluavansa takaisin Hillatielle, mutta että he ymmärtävät, ettei se ole mahdollista. Sen ehdon asettaminen ei kuitenkaan pitäisi Narkilahden vallassa olla. Jos käy niin, että lukio jää kankaalle, niin sitten tietysti on valittava olevassa olevista vaihtoehdoista paras. Mutta nyt lukiolta on kuitenkin ilmoitettu, että ykkösvaihtoehto on paluu Hillatielle. Ja todellisten asiantuntijoiden, koulun opettajien kanssa olen keskustellut useita kertoja kevään aikana, ja kyllä se on kaikkea muuta kuin ongelmatonta ollut moneen rakennukseen hajasijoitetussa koulussa toimiminen. Todellisia asiantuntijoita, lukion opettajia ei ole haluttu kuulla.

Ja jos tämä ratkaisu, jota on julkisuudelta salassa valmisteltu, on niin hyvä ja edullinen, niin miksei sitä voitu esitellä avoimesti yleisölle ennen päätöksentekoa. Jos Kuumaniemi todella on niin huonossa kunnossa kuin väitetään, mikä vaatinee kunnollista selvitystä, niin yksi vaihtoehto olisi perusopetuksen alaluokkien ja lukion sijoittaminen Hillatielle. Mutta päädyttiin mihin tahansa, siihen on päädyttävä avoimen ja rehellisen valmistelun pohjalta. Pohjoiskorealaista hallintokulttuuria kannattavien valtuutettujen soisi ensi kunnallisvaaleissa jäävän rannalle, jos jotain muutosta tähän menoon aiotaan koskaan saada.

Tämä kirjoitukseni on julkaistu 4.4.2007 Lapin Kansassa ja Koillis-Lapissa