Kävin toissapäivänä äitini kanssa päivän matkalla läntisessä naapurimaassa Ruotsissa. Etelässä luullaan, että Lappi on kaukana kaikesta, mutta esim. Lapin pääkaupungista Rovaniemeltä samoin kuin Kemijärveltäkin pääsee muutamassa tunnissa kolmeen eri valtakuntaan!

Ylitin Ruotsin rajan Pellon kohdalta ja siitä kun lähti Norrbottenin läänin entisen maaherran ja suomenkielisen vähemmistön oikeuksien puolustajan, Ragnar Lassinantti -vainajan mukaan nimettyä tietä ajamaan Tornionjokilaaksoa pohjoiseen päin, niin vajaan 60 kilometrin päässä tuli vastaan Pajalan keskusta. Pajala on pinta-alaltaan laaja, mutta väkiluvultaan pieni, noin 7000 asukkaan kunta. Monenlaisia kauppoja ja ruokapaikkoja sieltä silti löytyi ja kaikissa kelpasivat myös eurot maksuvälineenä - samoin myös Pellohallenissa, josta ostin monta pakkausta sitä hyvää vaaleaa leipää, jota ei Suomesta saa. (Mieluummin olisin tosin maksanut kruunuilla, ihan siitä ilosta, kun Ruotsi jäi euro-kolhoosin ulkopuolelle ja hyvin ovat pärjänneet. Heja Sverige!)

Pajala tunnetaan parhaiten Lars Levi Laestadiuksen kotipaikkana. Laestadius tuli Pajalan kirkkoherraksi vuonna 1849, aikaisemmin hän oli ollut Kaaresuvannon kirkkoherrana. Pajalassa Laestadius asui ja työskenteli talvella 1861 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Lars Levi Laestadiusta on kuvailtu mm. nimillä Pohjolan pasuuna ja Lapin profeetta. Laestadiuksen kautta tapahtui Tornionjokilaaksosta lumivyöryn tavoin levinnyt suuri hengellinen herätys, joka paitsi herätti elävää kristillisyyttä, raitisti viinaan hukkuvan maakunnan ja paransi ihmisten elämäntapoja. Laestadius oli paitsi hengenmies ja raittiustaistelija, myös tiedemies, kasvitieteilijä, kansanperinteen kerääjä, filosofi ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Pajalan keskustassa sijaitsee nykyisin museona oleva Laestadiuksen pappila. Tuntui ihmeelliseltä astua taloon, jossa on kerran tapahtunut suuria. Joitakin alkuperäisiä tavaroita on yhä nähtävillä. Kävin myös Laestadiuksen ja hänen vaimonsa Brita Caisan haudalla Pajalan hautausmaalla. Ehdin vierailla myös Köngäksen alueella, jossa Pajalan kirkko ja pappila sijaitsivat aikaisemmin, kunnes ne siirrettiin nykyiseen Pajalan keskustaan. Kuohuvalle koskelle avautui rannalta huikean kauniit maisemat.

Laestadiuksen kuoleman jälkeen lestadiolaisuuden parissa on tapahtunut monia hajaannuksia ja herätysliike on jakaantunut moniin osiin, joskus kovienkin riitojen jäljiltä. Se on surullista, mutta kovin inhimillistä. Kirkon pyhyys ei kuitenkaan onneksi muodostu sen jäsenistä ja heidän valinnoistaan, vaan kirkon pyhyys on siinä, että Kristus on kirkon pää.

En ole minkään herätysliikkeen jäsenyhdistyksen jäsen, mutta pidän herätysliikkeiden tekemää työtä suuressa arvossa. Mikähän olisikaan kansankirkkomme tila tänään, jos sen hengellistä elämää ei olisi elvytetty herätysliikkeiden toimessa. Lappilaisena koen Lars Levi Laestadiuksen hengellisen perinnön olevan erityisen lähellä sydäntäni. Joskus ajattelen kiitollisena, että itse Jumala on rakastanut maakuntaamme niin paljon, että antoi esivanhemmillemme tänne karuun pohjolaan oman profeetan muistuttamaan ihmisiä siitä, miten tärkeä asia on ottaa Jeesus vastaan syntien sovittajana. Laestadiuksen elämäntyöstä välittyvä sanoma on ajankohtainen tänäänkin.

Pastoraalitutkielmassaan 1843 Laestadius ennusti tulevaisuutta, jossa "esimerkiksi papit muuttuvat kansan opettajiksi, jotka eivät saa julistaa elävää kristinuskoa, vaan mitä valtiollinen johto ja radikaalinen sanomalehdistö käskee". (Aapeli Saarisalo: Laestadius, Pohjolan pasuuna, 1970) Tämäkin ennustus on tänään hätkähdyttää todellisuutta vaikkapa siinä, että kristillisen avioliiton rinnalle ollaan kirkon sisällä nostamassa muita parisuhdemuotoja.

Kuuntelin radiosta viime sunnuntaina jumalanpalvelusta Seinäjoelta. Pastori Merja Lampilan saarnasta jäi mieleeni erityisesti sanoma siitä, miten ihmiskunnan Vapahtajan sanoma on ajankohtainen ja totta tänäänkin meille jokaiselle. Pastori totesi saarnassan, että ehkä kuulisin paremmin Jeesusta, jos luopuisin yrittämästä muuttaa Jeesusta omiin tarpeisiini sopivaksi. Jeesuksen sanoma pysyy!