Syksyllä käydään seurakuntavaalit Suomen ev. lut. kirkossa. Olen ollut kolmesti ehdokkaana ja joka kerta tullut valituksi. Monenlaisia muistoja näihin vuosiin mahtuu, toimittuani Kemijärvellä yli 7,5 vuotta ja tämän vuoden lopussa Rovaniemelläkin 4 vuotta kirkkovaltuutettuna sekä useissa muissa seurakunnan luottamustoimissa, mm. Kemijärvellä kirkkovaltuuston sekä lähetystyön johtokunnan puheenjohtajana, Rovaniemellä julistustyön johtokunnan jäsenenä, kirkkovaltuuston puheenjohtajana ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana.

Kokemuksesta voin sanoa, ettei se politikointi sen "pyhempää" kirkkopuolella ole. Mutta jonkun sielläkin on vastuuta kannettava. Etenkin näinä aikoina, jolloin maallistuminen ja liberaaliteologia valtaavat yhä enemän jalansijaa kirkkomme sisälläkin.

Katson, että olen oman osani tehnyt seurakuntatasolla. En ole enää syksyllä ehdokkaana. Kauteni kirkolliskokouksen maallikkojäsenenä sekä kirkon lakivaliokunnan jäsenenä jatkuu tästä huolimatta huhtikuun 2020 loppuun saakka. Siellä teen tietysti täysillä työtä jatkossakin.

Kannustan nyt uusia ihmisiä, jotka puolustavat Raamatusta nousevia kristillisiä arvoja ja kirkkomme perinteistä uskoa, mukaan ensi syksyn seurakuntavaaleihin. Uudet kirkkovaltuustot valitsevat myös aikanaan seuraavan kirkolliskokouksen kokoonpanon.

PS. En ole pitänyt kirkon seurakuntavaalikampanjan tunnuksista oikein ennenkään, enkä nytkään. Viimeksi vaadittiin uskoa hyviin tekoihin ja tekemään kirkosta itsensä näköinen. Tällä kertaa tunnuksena on #minunkirkkoni - eikö sen pitäisi olla #Kristuksenkirkko?

Lisää tietoa: https://evl.fi/tietoa-kirkosta/kirkon-organisaatio/seurakunnat/seurakuntavaalit