Helsinkiläinen poliitikko ihmetteli aamulla somessa, että sama porukka, joka on huutanut vuosia iskulausetta "Helsinki ilman natseja", on nyt hiljaa, kun uusnatsit mestaavat lapsia Israelissa. Tai no osa porukasta osoittaa nyt tukea Hamasille. Vaikka tuota kommenttia voi pitää tarkoituksellisen provokatiivisena, niin on kuitenkin vaikea olla yhtymättä siihen.

Sama huomio tulee nimittäin myös monien omien tuttavien suhteen. Samat henkilöt, jotka mielellään osoittavat rasismia eri puolilla ja kiillottavat jatkuvasti oman suvaitsevaisuutensa sädekehää suomalaisia ja etenkin perinteisiä kristittyjä haukkumalla ja erilaisia hyvesignalointeja harrastamalla, ovat nyt kiusaantuneesti hiljaa tai jakavat somessa kissavideoita, kun terroristit tappavat lapsia, vanhuksia ja kokonaisia perheitä vain siksi, että he ovat juutalaisia. Muutama on toki huomioinut konfliktin ymmärtämällä tätä siviilien teurastusta "vapaustaisteluna" tai ainakin jotenkin luonnollisena reaktiona, tai tuomalla julki huolensa Israelin "kostoiskuista" tai muistuttamalla, että eihän vaan ns. Palestiinalaishallinnon lännestä saamia rahoja leikata. (Katsokaa huviksenne esim., millaisia asioita lapsille on koulukirjoissa opetettu YK:n ym. rahoilla ylläpidetyissä kouluissa.) Punavihreää laitaa ja oikeaa äärilaitaa tuntuu yhdistävän yhä vastenmielisyys juutalaisia kohtaan, kuten jo vuosikymmeniä sitten.

Olen joskus ajatellut, miten Eurooppa antoi holokaustin tapahtua. Kun katson nyt näitä hienoja, sivistyneitä, humaaneja ja suvaitsevaisia, osa vieläpä mielestään kovinkin kristillisiä ihmisiä, niin en enää ihmettele. Israel ja juutalaiset on yhä monelle sokea piste.

Kaikesta huolimatta - Israel on palannut omaan maahansa, Raamatun lupausten mukaisesti, ja monen on sitä vaikea hyväksyä. Arabeille annettiin moninkertainen alue maata ja juutalaiset joutuivat muuttamaan arabien mailta pois. Mutta silti tämä pieni Israelin kaistale ja Israelin kansan olemassaolo loukkaa sen vihaajia. En tarkoita, että kaikki, mitä Israelin kulloinenkin hallitus tekee, olisi aina oikein tai kannatettavaa. Israel on demokratia, jossa hallitukset vaihtuvat ja erilaisia mielipiteitä saa olla esillä. (Onko sen naapurimaissa samoin?) Kun Israelin valtio perustettiin, hyökkäsivät naapurimaat välittömästi sen kimppuun. Holokaustista selvinneet piti teurastaa omaan maahansa. Mutta Israel selvisi ylivoimaisesta vihollisesta. Naapurit kävivät päälle 1967 ja 1973. Israel torjui hyökkääjät, vaikka maksoi kalliin hinnan. Samanlainen sota on jälleen käynnissä. Kun puna-armeija hyökkäsi päällemme 1939, niin tekikö Suomi silloin "kostoiskuja", vai taisteliko olemassaolonsa puolesta? Myös Israel taistelee tuhoavaa hyökkääjää vastaan. Vaikka se tietäisi hyökkäyksen tulevan, ei se voi itse yleensä aloittaa sotatoimia, koska maailma huutaisi heti, että taas Israel tekee sitä ja tätä. Mutta he pystyvät kyllä sotimaan.

Suuri Golda Meir sanoi kerran: "Jos meidän on valittava, että olemmeko sääliteltyjä ja kuolleita vai elossa huonon imagon kanssa, niin valitsemme mieluummin elämän ja huonon imagon."

Viime päiviin sopinee kaikessa järkyttävyydessään toinen Goldan ajatus: "Me voimme antaa arabeille anteeksi, että he tappavat meidän lapsiamme. Mutta emme voi antaa anteeksi sitä, että he pakottavat meidät tappamaan heidän lapsiaan. Rauha tulee sitten, kun arabit rakastavat omia lapsiaan enemmän kuin vihaavat meitä."

Moni arabivaltio on tehnyt rauhan Israelin kanssa ja on myös rauhan saanut. Moni muslimi elää hyvää elämää Israelissa ja taistelee sen armeijassa. Juuri tämän kehityksen Hamasin kaltaiset äärijärjestöt haluavat estää. Tulevina päivinä Hamas tulee saamaan ansionsa mukaan.

Hitler on kuollut - Israel elää! AM YISRAEL CHAI! 🇮🇱

"Näin sanoo Herra: 'Te sanotte: 'Tämä maa on autio, täällä ei ole ihmisiä eikä eläimiä.' Se on totta: autioina ovat Juudan kaupungit ja Jerusalemin kadut, tyhjinä asukkaista, tyhjinä ihmisistä ja eläimistä. Mutta vielä tulee aika, jolloin täältä kuuluu ilon ja riemun huuto, sulhasen ja morsiamen ääni. Silloin tuodaan Herran temppeliin kiitosuhreja ja sanotaan: 'Kiittäkää Herraa Sebaotia, sillä Herra on hyvä ja hänen armonsa kestää iäti!' Minä käännän tämän maan kohtalon, niin että täällä saadaan elää kuin ennen." (Jer. 33:10-11)