Angela Merkelin aika liittokanslerina päättyi. Hän ehti johtaa Saksaa 16 vuotta ja 16 päivää. Kymmenen päivää jäi vaille Helmut Kohlin ennätyksestä pitkäaikaisimpana liittokanslerina. Merkel oli tätä ennen myös 1990-luvulla useissa eri ministerinpesteissä, ja sen jälkeen CDU:n ollessa oppositiossa ensin puolueensa puoluesihteerinä ja sitten puheenjohtajana. Saksan valtiopäivillä hän istui yli 30 vuotta. Ollaan hänen harjoittamasta politiikasta mitä mieltä tahansa, niin hänen jättämänsä jälki Saksan ja koko Euroopan historiaan on syvä.
En ole kaikista Merkelin toimista ollut kovin tyytyväinen. Britannian lähdön jälkeen hänkin on osaltaan ollut syventämässä EU:n integraatiota tavalla, joka on uhka kansallisvaltioiden itsenäisyydelle. Toisaalta on sanottava, että Merkelin vahva ote on tuonut Eurooppaan vakautta, ja luultavasti hänen seuraajansa tulee olemaan paljon pahempi federalisti. Siirtolaiskriisin aikana Merkel antoi harkitsemattomia lausuntoja, jotka maksoivat hänelle paljon myös poliittisesti.
Kaikesta huolimatta epäilen, että tulevat ajat Euroopan kehityksessä, Saksan päätyessä liberaaleilla maustetun punavihreän hallituksen johtoon, voivat osoittaa, että Merkeliä tulee vielä monta kertaa ikävä. Monissa kysymyksissä hän edusti kuitenkin Euroopan perinteistä kristillistä arvopohjaa ja osoitti olevansa Euroopan nykyisten valtionjohtajien joukossa selkeästi muita päätään pidempi.
Todettakoon myös - huomioiden Saksan kansan raskaan vastuun juutalaisten kohtalosta - että Merkel puolusti Israelin oikeutta olla olemassa ja puolustaa itseään. Merkel rakensin Saksan ja Israelin välisiä hyviä suhteita.
On luultavaa, että CDU olisi voinut vielä voittaa vaalit hänen johdollaan, mutta seuraajista ei ollut enää samaan. Tässä mielessä Merkelin olisi kannattanut jatkaa tehtävänsä hoitamista ja pyrkiä jatkokaudelle. Tietysti inhimillisesti katsoen on ymmärrettävää, että 67-vuotias rouva Merkel halusi yli 30 vuoden poliittisen uran jälkeen vetäytyä päivänpolitiikan hektisyydestä. Ja ainahan on tyylikkäämpää lähteä silloin, kun toivotaan vielä jatkamaan, eikä vasta sitten, kun ollaan jo kantamassa ulos.
