Ennakkoäänestys on takana ja äänestysvilkkaus jäi siis laimeammaksi kuin kuusi vuotta sitten. Vaalipäivänä tämä virhe voidaan korjata. Koko maassa äänestysprosentiksi tuli 30,7 %. Omassa kotikaupungissani Kemijärvellä se oli 41,3 %.

Viime päivien suurin uutinen lienee se, että toinen kierros näyttää yhä todennäköisemmältä. Jo syksyllä meuhkattiin puolella jos toisella Halosen kannatuslukujen kääntyvän alaspäin vaalien lähestyessä. Muistutettiin edellisvaalien gallupeista, joita johti ensin Rehn, sitten Uosukainen, mutta toiselle kierrokselle ei lopulta kumpikaan päässyt. Mitä lähemmäs vaalit kävivät, sitä vankemmin Halosen kannatus pysyi yli 50 prosentissa. Vasta nyt, viimeisellä viikolla, rima on ruvennut värähtelemään.

Merkitystä vailla ei liene ollut Halosen tukiryhmän ilmoitus keskittää voimat siten, että Tarja Halonen valitaan jo ensimmäisellä kierroksella. Se ärsytti, varsinkin ei-vasemmistolaisia tahoja. Ja juuri ei-sosialistien ääniä Halonen tarvitsee ja paljon, voidakseen tulla valituksi. Niitä hän saa varmasti paljon, sillä Halosen ulkopoliittiseen linjaan luotetaan ja kyllä hän onkin ulkopolitiikan, erityisesti Venäjän-suhteet, hyvin hoitanut. Kuitenkin SDP:n ehdokasta voi olla monen vaikea äänestää. Intoa ei lisännyt ainakaan SDP:n puoluesihteerin kannanotto listavaaliin siirtymisen puolesta. Se kertoo, mitä osa demareista ajattelee kansanvallasta! Vaikka voihan omassakin puolueessani olla listavaalin kannattajia. Itse vastustan ajatusta jyrkästi!

Kesän kohujulkisuuden muistaen pääministeri Matti Vanhasen kampanja on ollut onnistunut ja ehdokkaan tavoin sovinnollinen ja vähiten ärsyttävä, vaikka samanlaista kansanliikettä kuin Esko Ahon taakse ei ainakaan ensimmäisellä kierroksella näytä syntyneen. Henkilökohtaisesti minäkin olen sitä mieltä, että olisi ehdottomasti parempi, että presidentillä olisi puoliso, jo ihan edustustehtävien kannalta. Mutta ei se nyt sentään saa olla peruste äänestyspäätökselle, ainakaan yksinomainen. Maamme ensimmäisissä presidentinvaaleissakin vuonna 1919 kumpikin ehdokkaista oli akaton mies: K.J.Ståhlberg leski ja kenraali Mannerheim eronnut.

Perussuomalaisten Timo Soini on luvannut vaaliuurnissa muhivan jättiyllätyksen. Kanavoituuko protesti EU:n liittovaltioistumista vastaan tällä tavoin? Gallupeissa kannatus on kolminkertaistunut, olkoonkin että vain yhdestä prosentista kolmeen prosenttiin, mutta sekään ei varmasti ole vallanpitäjiä hymyilyttänyt. Soini on rehellisen ja jämäkän tuntuinen mies - kyllä minäkin hänelle soisin jonkin verran kannatusta, jotta isommissakin puolueissa havahduttaisiin, onko tämä valitsemamme nöyristelypolitiikka oikea tie. Ero EU:sta tuskin on realistinen tavoite, mutta liittovaltiokehityksessä ei kannattaisi olla mukana.

Soinin puolueessa muhii kuitenkin käsittääkseni sellaista ainesta, jonka en soisi pääsevän valta-asemiin tässä maassa. Sama pätee jossain määrin toisen sympaattisen presidenttiehdokkaan, huumorimies ja osakemiljonääri Bjarne Kalliksen puolueeseen, Kristillisdemokraatteihin. Minulla itselläni on omakohtainen kristillinen vakaumus, pidän perhearvoja tärkeänä myös poliittisia päätöksiä tehtäessä, en olisi laskenut viinaveroa ja haluaisin kiristystä aborttilakiin. En silti pidä uskonnon ja politiikan ylenmääräistä sekoittamista. Tunnen monia kristillisdemokraatteja ja arvostan heitä, jopa Päivi Räsäsen kanssa olen useista asioista samaa mieltä, mutta uskonnollisella puolueella on vaara kerätä ääriainesta riveihinsä.

Viimeisin galluphan lupaili seuraavaa:

  • Tarja Halonen - 51 %
  • Sauli Niinistö - 21 %
  • Matti Vanhanen - 18 %
  • Heidi Hautala - 3 %
  • Timo Soini - 3 %
  • Bjarne Kallis - 2 %
  • Henrik Lax - 1 %
  • Arto Lahti - 1 %

Israelin pääministeri Ariel Sharon näyttää palaavan kuoleman rajalta vielä maan päällä elävien pariin. Hänen on kerrottu liikuttaneen niin vasenta kuin oikeaakin puoltaan, mikä on varmasti hyvä merkki. Sharonin pojat ovat vieneet vuoteen äären isänsä herkkua, grillattua shawarma-lihaa, kaiketi motivoimaan paranemista. Ariel Sharon on taistelija, ilmeisesti kovempi kaveri kuin olemme uskoneetkaan. Mutta jos hän aikoo vielä palata elämään, niin grilliherkut lienee syytä unohtaa.

Uusin gallup lupasi Sharonin vähän ennen sairastumistaan perustamalle keskustalaiselle Kadima-puolueelle suurimman puolueen asemaa tulevissa vaaleissa. Kannatti hänenkin siis siirtyä keskustaan! Tsemppiä, Ariel!