Siteerasin Pyhää kirjaa tänään käydessäni nuorisotoimistolla ja ajattelin pistää sen myös tähän otsikoksi, vaikka kirjoitukseni aihe ei ole mitenkään erityisen hengellinen. Kävin Kemijärven nuorisotoimistolla viemässä nuoristotilojen seinälle ehdokaslistojen yhdistelmän ehdokkaiden Internetistä kaivetuilla kuvilla varustettuna. Kun olin töissä nuorisotoimistolla joitakin vuosia sitten, askartelin äänestysaktiivisuuden korottamiseksi sinne tiedotteita vaaleista - siis nuorisotiloille nuorten nähtäville. Ja ne ovat tosiaan sellaisia, joissa on tasapuolisesti jokaisen puolueen jokainen ehdokas, pieniä myöten, ketään syrjimättä. Puoluepropaganda esim. kouluissa tai nuorisotiloilla olisikin varsin sopimatonta. Olen pitänyt tapanani sitten askarrella kaikkien vaalien ehdokaslistat kuvien kera sinne seinälle; jos yksikin nuori kiinnostuu edes vähän yhteiskunnallisista asioista niiden ansiosta, niin se kannattaa.

Suomessa on 2004 ehdokasta allekirjoittanut suostumuskaavakkeen. Se merkitsee siis, että kutakuinkin vain joka kymmenes ehdokas tulee valituksi. Mutta kansanvaltaan kuuluu, että kaikki saavat yrittää - vähän kuin karaokessa. Ja mielenkiintoinen kokemushan se varmasti on olla ehdokkaana. Eniten ehdokkaita on asettanut Suomen Keskusta, 233 ehdokasta. Myös monella muulla puolueella on ns. täydet listat, mutta solmitut vaaliliitot syövät paikkamääriä. Muiden eduskuntapuolueiden ehdokasmäärät ovat: SDP 230, Kokoomus 225, Vasemmistoliitto 208, Vihreät 202, KD 188, Perussuomalaiset 168 ja RKP 75. Ruotsalaisten määrä selittyy, että se osallistuu vaaleihin vain neljässä vaalipiirissä.

Eduskunnan ulkopuolisista puolueista eniten ehdokkaita on asettanut edelleen vanhan kommunistisen puolueen perillisenä itseään pitävä SKP, 171 ehdokasta. Muiden pienpuolueiden ehdokasmäärät ovat vähäisemmät ja useilla on huomattava osa vaalipiirejä kokonaan vailla edustusta. Kommunistinen Työväenpuolue on asettanut 60 ehdokasta, Senioripuolue 58, Itsenäisyyspuolue 47, Suomen Työväenpuolue 39, Liberaalit 38, Suomen Kansan Sinivalkoiset 24, Köyhien Asialla 10, Suomen Isänmaallinen Kansanliike 5 ja Yhteisvastuu puolue 2.

Lisäksi puolueisiin kuulumattomia ehdokkaita on yhteensä 14. Harva muistaakaan, että itse voi tehdä myös oman listan kerjäämällä tutuiltaan 100 allekirjoitusta. Tällaiselta listalta eduskuntaan tosin läpi on mennyt käsittääkseni vain Esko-Juhani Tennilä ollessaan omalla listallaan. Näissä vaaleissa osa sitoutumattomista ehdokkaista on tehnyt vaaliliiton keskenään. Varsinais-Suomessa on yksi neljän sitoutumattoman yhteislista ja Uudellamaalla kaksi kahden hengen listaa; toinen näyttää koostuvan kahdesta nuoresta opiskelijatytöstä, jotka ovat sisaruksia.

Jos jotain havaintoja voi tehdä, niin edelleenkään en jaksa olla ihmettelemättä maamme sirpaleista pienpuoluekenttää. Ainakin osalla näistä puolueista voisi olla jonkinmoisia etenemisen mahdollisuuksia, jos ne kaikki puolueet löisivät veljenkättä ja solmisivat laajat vaaliliitot kaikissa vaalipiireissä. Mutta monessa vaalipiirissä on lukuisa joukko pienpuolueita, joilla yhdessäkään ei ole yhden täyden listan vertaa ehdokkaita, mutta samalle listalle ei olla yksinkertaisesti mahduttu. Hullunkurisinta on, että SKP ja KTP eivät mahdu solmimaan vaaliliittoja, kuulemma toisen kommunismi ei ole oikeaa, oma vain on kelvollista.

Perussuomalaiset ovat solmineet Itsenäisyyspuolueen kanssa huomattavan määrän vaaliliittoja, se on varmasti viisasta, mutta riittääkö se vielä varmistamaan Perussuomalaisten pysymisen eduskunnassa. Soini uhoaa, että yllätys muhii uurnissa. Ehkäpä niin, mutta vaalijärjestelmän vuoksi voi käydä niin, että puolueen kannatus nousee, mutta paikkamäärä tippuu. Näinhän kävi Kristillisdemokraateille viimeksi.