Istuessani linja-autossa matkalla Lahdesta Tampereelle, lähdettyäni viime kesänä Suomen Keskustan puoluekokouksesta, kirjottelin ruutupaperivihkoon oheisen runonpätkän. Lähetin sen sitten muutamille lähimmille ystävilleni. En tietenkään voinut julkaista sitä, sillä demokraattista vaalitulosta täytyy kunnioittaa. Mutta minä ja lähipiirimme olimme tuon kokouksen jälkeen melkoisen vakuuttuneita siitä, että niillä eväillä ei keskusta nouse. Jälkiviisaus on inhottavaa, mutta siihen tekisi nyt mieli sortua.

Siksi rohkenen julkaista oheisen runon, tosin hieman siistityssä muodossa :) Haukkukaa, jos haluatte.

Tietenkään Keskustan vaalitappio ei johdu yksin Lahden puoluekokouksen valinnoista ja siitä, että tuolloin ei siirretty puolueen kurssia. Tämä on paljon pidemmän kehityksen tulos. Mutta Lahdessa olisi paljon voitu pelastaa. Muistan, miten monet tuttavani hehkuttivat puoluekokouksen jälkeen Uutta Keskustaa. He ovat nyt paljosta vastuussa.

---

Niin laski jo Väyrysen silmäluomi

Oli mennyttä Kepu ja kusessa Suomi

Ei Maurikaan kelvannut puolueen johtoon

Vaan luotettiin kiiltävään pintahohtoon

 

Me uskottiin: kääntyy Keskusta-laiva

Ja loppuvat maaseutuväestön vaivat

Luotetaan meihin taas koko maassa

Kuin porsaat röhkimme apilahaassa

 

He tahtoikin toisin ja minkäs teet

Liberalismin lyövät nyt laineheet

City-keskustalaisuus se on johtotähti

Paavo jo ennen ääntenlaskua lähti

 

Siell’ innolla raivattiin puhdasta pöytää

Vaan ehkäpä raivaajat edestään löytää

Kun nähdään mikä on vaalien tuotto

Jos kaikkiaan häipyy maakuntien luotto

 

Hylätään kaikki vanha ja tartutaan uuteen

Itsepetoksin astutaan tulevaisuuteen

Yhteen lyötäköön kunnat ja korkeakoulut

Ja pohjoisin yksikkö jätetään Ouluun

 

Jo siintävät Jarmolle Pohjanmaan rannat

Sen palkaksi saat, kun kaikkesi annat

Pohtineeko, ei kuulunut kiitoksen sanaa

Kun katselee Valmetin jättämää vanaa

 

Hän puolueen monesta suosta niin nosti

Mutt' armotta etelän media kosti

Sillä Jarmon he uhaksi itselleen näki

Ja valheet ne nieli nyt keskustaväki

 

Ei juntti saa olla, ei haista saa lanta

Tulkoon metropoliin kansa kaikkialta

Miksi puolue syntyi, sitä harva kai muistaa

Luulen, taivaassa Alkio päätänsä puistaa

 

Vaan turhaan ei sittenkään kokoukseen tultu

Koittaa päivä, kun toisin käy elon kulku

Tulee tehdystä kylvöstä sato ja niitto

Kenties tuhkasta nousee viel’ – Maalaisliitto