Otsikon kaltaisen kysymyksen kuulen aina silloin tällöin, mutta tietysti etenkin seurakuntavaalien alla. Se voi olla joskus vilpitöntä ihmettelyä ja uteliaisuutta, mutta se voi myös sisältää ennakkoasenteen – puoluepoliitikot tulevat sekaantumaan seurakuntien asioihin, ja sitä pidetään jotenkin etukäteen pahana. Toisaalta, nykyään monissa pienemmissä seurakunnissa ollaan tyytyväisiä, jos ylipäänsä saadaan vaalit pidettyä ja löytyy ihmisiä, jotka ovat valmiita uhraamaan omaa aikaansa luottamustehtäviin, ja tahoja, jotka viitsivät kerätä ehdokaslistoja.

Olen kohdannut useamman kuin yhden kerran tilanteita, joissa on annettu ymmärtää – tai jopa sanottu suoraan – että puoluetunnuksin asetetut listat ovat jotenkin poliittisempia, maallisempia ja vähemmän hurskaita kuin ilman puoluetunnuksia asetetut (näennäisesti) puoluettomat listat. Näiden annetaan ymmärtää koostuvan puolueettomista kristityistä, joita vain kristilliset arvot ohjaavat päätöksenteossa. Puoluelistoilla sen sijaan on poliitikkoja, joille ei riitä kieroilu kuntapolitiikassa, vaan pitää tulla seurakuntaankin sotkemaan.

Kuitenkin monessa seurakunnassa myös nämä puoluetunnuksia vailla olevat ehdokaslistat ovat nekin usein jonkun poliittisen värin leimaamia. Täällä pohjoisessa usein esim. kristillisdemokraattien tai kokoomuslaisten voimin on kerätty ”seurakuntaväen” tms. listoja. Viime vuosina on toistaalta myös kerätty erilaisten liberaalien tunnusten alle ”puolueettomia” listoja, joiden poliittinen väri on monella paikkakunnalla ollut hyvin punavihreä.

Siis on erilaisia ehdokaslistoja, joiden nimi on epäpoliittinen, mutta jotka koostuvat pääosin kuitenkin joidenkin puolueiden jäsenistä ja samoista ihmisistä, jotka ovat kuntavaaleissa ehdolla jonkun puolueen listalla. Minun on vaikea ajatella, että nämä ehdokaslistat olisivat jotenkin epäpoliittisempia kuin reilusti Keskustan nimelle asetetut listat.

Ei kai nimi miestä pahenna eikä ehdokasta tee paremmaksi tai huonommaksi se, mikä hänen listansa otsikko on? Puolueilla on osaaminen vaalikampanjoiden käymiseen ja reservit vaikuttamisesta kiinnostuneita ja luottamustehtävistä kokemusta omaavia ihmisiä. Puolueet ovat tottuneet keräämään listoja. Mielestäni on luontevaa, että ne myös asettavat listoja seurakuntavaaleihin.

Vuoden 1994 vaaleista lähtien seurakuntavaalien ehdokaslistoille on vaadittu jonkinlainen otsikko. Melko yleistä on, ainakin Keskustan vahvemmilla kannatusalueilla, että nämä listat ovat nimeltään ”Keskustan ehdokaslista”, ”Keskustalaisen seurakuntaväen lista” tms. Tietenkin on seurakuntia, joissa Keskusta ei aseta omia listoja, vaan keskustalaiset päättäjät menevät mukaan erilaisille yhteislistoille. On myös tilanteita, joissa keskustalaisia luottamushenkilöitä on lähtenyt ehdokkaaksi esim. oman herätysliikkeensä asettamille ehdokaslistoille. He ovat tietysti aivan yhtä hyviä keskustalaisia kuin muutkin.

Tietenkään seurakunnan asioissa ei ole kyse pohjimmiltaan puoluepolitiikasta eikä kirkon perimmäinen missio ylipäänsä koske tätä maailmanaikaa. Viimeisellä portille ei kysytä jäsenkirjaa, vaan ainoastaan sitä, onko synnit saatu anteeksi Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä. Mutta niin kauan kuin elämme tässä ajassa, joudumme kantamaan vastuuta myös monenlaisista käytännön kysymyksistä. Ja jos eri puolueissa aktiivisesti toimivat ihmiset haluavat olla rakentamassa myös kansankirkkoamme, niin hyvä se.

Itse olen toiminut nyt pian 14 vuotta paikallisseurakuntien luottamustehtävissä ja ehtinyt olla Rovaniemellä ja Kemijärvellä myös kirkkovaltuuston puheenjohtajana sekä yli 10 vuotta kirkolliskokouksen jäsenenä. Luulen, että tämä riittää yhden ihmisen osalle, en ole siksi enää ehdokkaana seurakuntavaaleissa. Teen kuitenkin kovasti työtä omalta vähäiseltä osaltani uusien ehdokkaiden löytämiseksi. Toivon, että koetamme nyt tulevina päivinä kannustaa kirkon ja seurakunnan luottamustehtäviin sopivia henkilöitä lähtemään ehdokkaaksi. Ehdokaslistat on jätettävä 15.9. mennessä.