Minulle kun on kertynyt aineistoa eri vuosien paikallisesta vaalitoiminnosta, niin julkaisenpa tässä muutamia aiempien vaalien lehti-ilmoituksia, joita kotikaupungissani Kemijärvellä pitkään poliittisissa tehtävissä toimineet naisvaltuutetut, Kaarina Soppela, Aulikki Imporanta sekä äitini Tarja Kaisanlahti ovat julkaisseet osana vaalikampanjoitaan. Inspiroikoot nekin omalta osaltaan blogin lukijoita pohtimaan, voisiko kunnallisvaaliehdokkuutta harkita mahdollisesti omalla kohdalla.

---

Kemijärven rautarouvana tunnettu Kaarina Soppela on toiminut kaupunginvaltuutettuna Kemijärvellä vuosina 1981-92 ja uudelleen vuodesta 1997 lähtien. Hän valittu Kemijärvellä mm. kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi ensimmäisenä naisena koko Kemijärven historian aikana ja on nyt kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Joskus paikallisessa keskustelussa on ilmaisuilla "täti ja sukulaispoika" viitattu minuun ja Kaarina Soppelaan, josta olen joskus puheissa leikillisesti käyttänyt ilmaisua Kaarina-täti. Todellisuudessa olemmekin sukulaisia, mutta emme aivan lähisukua. Kaarina on omaa sukuaan Kaisamatti. Hän on ukkini, puutyönopettaja Mauri Kaisamatin pikkuserkku. Kaarinan isänisä, tunnettu kunnallismies ja tehtailija Karl Edvard Kaisamatti (1877-1963) ja Mauri-ukkini isänisä, maanviljelijä Krister (Risto) Adolf Kaisamatti (1871-1946), olivat veljeksiä.












     




Emäntä Aulikki Imporanta on toiminut kaupunginvaltuutettuna Kemijärvellä vuodesta 1993 lähtien. Hän on toiminut kuluneella valtuustokaudella sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana, ja on aikaisemmin kuulunut pitkään mm. kaupunginhallitukseen. Olemme mukana myös seurakunnan luottamustehtävissä, Aulikki on nykyään kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja. Vaikka Aulikki ei olekaan minulle tietääkseni mitään sukua, on hänkin kotoisin Levärannan kylästä, josta isäni suku, Kaisamatit, ovat lähtöisin.







     


Äitini Tarja Kaisanlahti tuli mukaan kunnallispoliittiseen toimintaan vuoden 2000 kunnallisvaaleissa ja on toiminut valtuutettuna vuoden 2001 alusta lukien. Viime kunnallisvaaleissa meillä oli myös muutamia yhteisiä ilmoituksia. Pitkään ajattelin, etten lähde ehdokkaaksi hajottamaan äitini ääniä, mutta lopulta niitä riitti kummallekin. Toivottavasti myös tänä syksynä.