Ruotsi juhlii tänään. Kuningas Kaarle XVI Kustaa, eli meille ”Naapurin Kalle” on ollut vallassa 50 vuotta. Syyskuun 15. päivänä vanha rakastettu kuningas Kustaa VI Aadolf nukkui pois Helsingborin lasaretissa klo 20.35. Kuukauden ajan kansa oli seurannut tiiviisti kuninkaan taistelua elämästään vaikean leikkauksen aiheuttamien komplikaatioiden seurauksena. Kaarle Kustaa meni sairaalaan kruununprinssinä katsomaan isoisäänsä ja astui sairaalasta ulos kuninkaana. Monarkiassa ei ole siirtymäaikoja.

Järjestelmänä pidän enemmän brittimonarkiasta. 1970-luvulla Ruotsissa tehty valtiosäännön muutos tapahtui vastoin kansan tahtoa ja teki kuninkaasta lähtökohtaisesti pelkän keulakuvan. Symboliarvoa kansakunnan henkilöitymänä ja edustajana maailmalla tämä ei toki vienyt. Edelleenkin kuningas johtaa puhetta ulkoasiainneuvostossa. Viime aikojen uusissa turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa kuningas on myös pitänyt korkeaa profiilia.

Kuninkaan 50 vuoteen on mahtunut paljon. Maailma on muuttunut ja myös Ruotsi on muuttunut. Ruotsin kaltaisessa maassa perinnöllistä valtaa, symbolistakaan sellaista, voi olla vaikea perustella. Kuitenkin kuninkaan ja kuningasperheen henkilökohtainen korkea suosio on estänyt poliittista vasemmistoa pyrkimyksistä toteuttaa periaateohjelmiin kirjattua tavoitetta monarkian lakkauttamisesta. Kuninkaan tunnuslause: ”Ruotsin puolesta – tässä ajassa” (För Sverige – i tiden.) on kertonut hänen valmiudestaan elää ajan mukana. Itseäni on tosin koskettanut enemmän edellisen kuninkaan tunnuslause: ”Velvollisuus ennen kaikkea.” (Plikten framför allt.)

Myös meille suomalaisille Ruotsin kuningas on läheinen hahmo. Hänhän kulki täällä jo nuorena miehenä Urho Kekkosen presidenttikauden aikana. Meillä on Ruotsin kanssa pitkä yhteinen historia ja se näkyy edelleen molempien maiden yhteiskunnissa. Pohjoismaat ovat meille edelleen tärkein viitekehys maailmalla. Pohjoismaiden on pidettävä yhtä. Viisi valtionpäämiestä Tukholman linnan parvekkeella –Ruotsin kuningas, Norjan kuningas ja Tanskan kuningatar sekä Suomen ja Islannin presidentit – on sykähdyttävä näky.

Ruotsin nykyinen kuningas on täyttänyt velvollisuutensa modernin monarkian valtionpäämiehenä. Vielä korkeassa iässä hän on valmis jatkamaan tätä palvelutyötään. Hän on kiertänyt ahkerasti Ruotsin maakunnissa ja tuonut huomiota monille tärkeänä pitämilleen asioille. Ruotsin luonto ja toisaalta elinkeinoelämän kehittäminen ovat tunnetusti olleet hänen sydäntään lähellä. Vuosien varrella on nähty joitakin kohuja ja skandaaleja, mutta kuningas ja monarkia on niistä selvinnyt.

Nykyisellä kuningattarella on vuodesta 1976 lähtien ollut osaltaan suuri merkitys kuningasperheen suosion säilymisessä. Voidaan sanoa, että kuninkaan puolisovalinta oli monarkian jatkon kannalta erittäin onnistunut.

Toivotaan menestystä naapurimaan kuninkaalle ja valtionpäämiehille myös tulevina vuosina. Kauan eläköön kuningas!