Rovaniemen hallinto-oikeus on kumonnut Ahti Majavan ja Tarja Perälän valitusten johdosta 22.7.2011 tekemällään päätöksellä Kemijärven kaupunginvaltuuston 17.1.2011 suorittaman kaupunginhallituksen vaalin. Asiahan sai runsaasti julkisuutta alkutalvesta. Hallinto-oikeus on päätöksessään mielestäni hieman niin sanonusti vetänyt mutkia suoriksi, ja jättänyt ottamatta kantaa eräisiin valituksessa esiintuotuihin seikkoihin.

Suurin kiistahan poliittisessa mielessä tämän asian suhteen koski kaupunginhallituksen puheenjohtajan valintaa. Oma ehdokkaani tähän tehtävään oli Kemijärven sivistysosaston entinen toimistopäällikkö Kaarina Soppela, jonka kanssa en ole aina ollut kaikista asioista yhtä mieltä, mutta jonka tiedän varmasti keskustalaiseksi ja jonka pitkän kokemuksen tuomalle asiantuntemukselle kunnallishallinnosta olisi nykyisessä vaikeassa tilanteessamme käyttöä. Toinen ehdokas Keskustan ryhmästä kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi oli tehtävää aiemmin hoitanut Heikki Nivala. Kun äänet hajaantuivat, kävi lopulta niin, että kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi nousi Vasemmistoliiton Juha Pikkarainen. Tästähän nousi melkoinen älämölö, ja tapahtunut pyrittiin pistämään erityisesti minun syykseni, vaikka Kaarina Soppelaa kannatti kaikkiaan 16 valtuutettua.

Todettakoon tässä, että Juha Pikkarainen on hoitanut mielestäni kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät hyvin. Vaikka en jaakaan hänen aatemaailmaansa ja olen arvostellut voimakkaasti mm. hänen tiettyjä kannanottojaan koskien entisen sellutehtaan pakkolunastusasiaa, niin voin vilpittömästi sanoa, että Pikkarainen on mielestäni käyttäytynyt kaupunginvaltuuston kokouksissa (kuten tietääkseni myös kaupunginhallituksessa) sillä arvokkuudella, mikä kaupunginhallituksen puheenjohtajalle kuuluu. Hän on sallinut erilaiset näkökohdat huomioivan vapaan keskustelun eikä ole pyrkinyt vaientamaan niitä, jotka kulloisessakin asiassa ovat eri mieltä hänen kanssaan.

Mutta tuota mainittua puheenjohtajavaalia ennen suoritettiin kaupunginhallituksen jäsenten valinta. Suomessahan se menee näin kunnallisten luottamuselinten kohdalta - ensin valitaan kokonaisuudessaan jäsenet, ja sitten heistä valitaan puheenjohtajisto. Ja se, miksi tämä valinta nyt meni nurin, johtuu siitä, että kaupunginhallituksen jäsenten ensimmäinen vaali kumottiin valtuustossa. Tässä vaalissa nimittäin kaupunginhallituksen varajäseneksi valituksi tuli, minun kirjoittamaltani ehdokaslistalta, Veli-Matti Hietanen. Hän on myös tarkastuslautakunnan varajäsen, ja lain mukaan sama henkilö ei voi kuulua kaupunginhallitukseen ja tarkastuslautakuntaan. Tästä huolimatta vaali oli Hallinto-oikeuden mukaan laillinen, sillä Hietanen olisi voinut valituksi tultuaan erota tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä.

Tämän käsityksen kokouksessa toivatkin esille mm. Kaarina Soppela ja Ahti Majava. Painavampana pidettiin kuitenkin mm. Heikki Nivalan edustamaa mielipidettä, että valinta oli laiton. Suhteellisten vaalien lautakunta, jonka puheenjohtaja Heikki Nivala on, kumosi sittemmin myös toisen, kirjoittamani ehdokaslistan, sillä perusteella, että siinä kaupunginhallituksen varajäseneksi tarjottiin Kokoomuksen Lasse Ketosta, joka niin ikään oli tarkastuslautakunnan varajäsen. Nyt kuitenkin oikeus on sitä mieltä, että laatimani ehdokaslistat eivät olleet laittomia, vaan olisi tullut hyväksyä.

Jos jotakin tuosta kokouksesta opittiin niin se, että kokous olisi tullut keskeyttää ja pyrkiä saamaan harkittu selvyys asiaan. Nyt pikaisesti, puolipaniikissa paukastiin suoritettu, ja mitä ilmeisimmin laillinen, vaalitulos nurin. Mutta myönnän reilusti, että en vaatinut kokouksen keskeyttämistä minäkään. Toisaalta on niin, että kun Kaarina Soppela ja Ahti Majava toivat jo julki saman kannan, niin tuskin minunkaan sanani olisi asiassa paljon painanut, kun se ei valtuuston enemmistöön nähden useinkaan tunnu painavan.

Muistin virkistämiseksi julkaisen tässä puheeni siitä kaupunginvaltuuston kokouksesta, jossa kaupungin puolesta annettiin vastausta Majavan ja Perälän valituksiin.

Lisäys 2.8.2011

Jorma Korhonen Lapin Radiosta soitteli ja kysyi mielipidettäni mahdollisiin tuleviin valintoihin ja että onko sellaista mahdollisuutta, että Keskustalta tulisi vain yksi esitys. Vastasin, että parempihan olisi, jos sovinto syntyisi ja että vastaavanlaista näytöstä kuin keväällä ei tarvitsisi käydä. Se kuitenkin edellyttää vastaantuloa ja kompromissikykyisyyttä kaikilta osapuolilta. Kysymykseen siitä, kelpaako minulle Heikki Nivala kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi, minun olisi oikeastaan tullut vastata vastakysymyksellä: Kelpaako Nivalan kannattajille Kaarina Soppela kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi?

Linjariita siitä, miten kaupungin hallintoa johdetaan kuntalaisten parhaaksi kulminoitui kaupunginhallituksen puheenjohtajavaalissa. Osa ryhmästä katsoi tunnetuista syistä johtuen, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja on välttämätöntä vaihtaa. Syyt eivät ole poistuneet. Mutta ymmärrän, että osa ryhmästä on asiasta toista mieltä ja on mahdollista, että he eivät edelleenkään voi hyväksyä Kaarina Soppelaa kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. Syntyneestä tilanteesta on kuitenkin päästävä eteenpäin. Olemmehan kaikki aikuisia ihmisiä. Henkilökohtaisesti olen edelleen sitä mieltä, että Kaarina Soppela olisi tässä tilanteessa sopiva henkilö kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. Mutta jos ryhmässä toisen ehdokkaan kannattajat ovat valmiita harkitsemaan uudelleen esitystään, niin uskon, että sovinnon syntyminen ei jää silloin "Keskustan oppositioksi" nimitellystä ryhmästä kiinni. Onko kyse kuntalaisten asioiden hoitamisesta, vai onko ykköstavoitteena vain valtapoliittinen peli ja määrättyjen henkilöiden pitäminen välttämättä samoissa tehtävissä? Se nähdään alkusyksystä. Aito kompromissi syntyy vain siten, että molemmat osapuolet luopuvat alkuperäisistä tavoitteistaan ja tulevat vastaan puoliväliin.

Tiedän, että jotkut eivät pidä, kun puhun näin suoraan asioista ja nimistä, mutta tiedän myös, että monet kuntalaiset lukevat tätä blogia ja haluan olla avoin heitä kohtaan. Itse asiasta ja henkilöistä on varmasti monia mielipiteitä. Kukaan ei ollut aina oikeassa tai aina väärässä, jokaisessa on vahvuutensa ja heikkoutensa.

Vasemmistoliitto tai ainakin Juha Pikkarainen on kuulemma ilmoittanut kantansa olevan, että he haluavat vain hallituksen 1. varapuheenjohtajuuden, ja että ryhmien välisten sopimusten mukaisesti kaupunginhallituksen puheenjohtajuus kuuluu Keskustalle. Tällainen ilmoitus on sinällään tarpeeton, sillä kyllähän Vasemmistoliitto on tähänkin asti pitänyt tavoitteenaan vain hallituksen 1. varapuheenjohtajuutta, mutta kun Juha Pikkaraisesta kaikesta huolimatta tuli talvella kaupunginhallituksen puheenjohtaja, niin ei hän tästä tehtävästä kumminkaan kieltäytynyt ja on tätä tehtävää sitä paitsi asianmukaisesti hoitanutkin jo yli puoli vuotta.

---

Puhe kaupunginvaltuuston kokouksessa

Kemijärven kaupunginhallituksen taannoinen vaali on herättänyt paljon huomiota ainakin mediassa ja luultavasti myös kaupunkilaistemme parissa. Asiassa on poliittinen puoli ja juridinen puoli. Poliittinen puoli herättää luultavasti enemmän intohimoja. Meillä tässä salissa istuvilla on todennäköisesti hyvin erilaisia mielipiteitä tehdyistä henkilövalinnoista. Viime kädessähän kyse on luottamuksesta. Kenen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, osaamiseen ja poliittiseen linjaan itse kukin meistä luottaa. Minkälainen kokemus itse kullakin on kaupungin johtavien luottamushenkilöiden harjoittamasta politiikasta ja sen seurauksista kaupunkilaisille.

Tämän pykälän kohdalla ei ole kuitenkaan kysymys siitä, pidimmekö kaupunginhallituksen valintoja hyvinä vai huonoina kuntalaisten kannalta. Hallinto-oikeutta ei kiinnosta mielipiteemme, oliko Heikki Nivalan valtakauden päättyminen Kemijärvelle vahingollinen vai hyödyllinen asia eikä se, onko Juha Pikkarainen vaiko Kaarina Soppela hänelle sopivampi seuraaja? Kyse on siitä, suoritettiinko kaupunginhallituksen henkilövaali lainmukaisesti vai rasittaako syntynyttä päätöstä yksi tai useampi muotovirhettä.
 
Kaupunginhallituksen puheenjohtajistosta käytyä vaalia ei ole kukaan kyseenalaistanut. Suoritetussa enemmistövaalissa Juha Pikkarainen sai 21 ääntä, Heikki Nivala 20 ääntä ja Kaarina Soppela 16 ääntä, minkä lisäksi annettiin joukko hajaääniä. Tätä vaalia ennen valittiin kaupunginhallituksen jäsenistö suhteellisella vaalilla pitkähkön menettelyn jälkeen.
 
Ensimmäisessä suhteellisessa vaalissa saatiin lopputulos, joka on kiistattomasti laillinen lukuun ottamatta sitä, että kaupunginhallitukseen vaalissa valitun Ahti Majavan varajäseneksi nousi Matti Hietanen. Kuntalain 71 §:n mukaan kunnanhallituksen jäsen ei ole vaalikelpoinen tarkastuslautakuntaan. Koska tämä soveltuu myös varajäseniin ja Matti Hietanen on tarkastuslautakunnan varajäsen, kumottiin tämä ensimmäinen vaali.
 
On kuitenkin varsin kyseenalaista, oliko tämän suhteellisen vaalin tuottama lopputulos laiton. Eräät valtuutetut toivat kyseisessä kokouksessa ilmi käsityksensä, että Matti Hietanen tulee nyt velvolliseksi pyytämään eroa tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä, muttei ole automaattisesti vaalikelvoton tehtävään. Useat henkilöt ovat kertoneet minulle, että kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle olisi kuitenkin annettu neuvoja todeta vaali laittomaksi.
 
Kuntalain 71 §:ää voi tarkastella toki myös siltä kannalta, että Hietanen olisi ollut ehdottomasti esteellinen kaupunginhallituksen varajäseneksi. Suhteelliselta vaalilta sitä paitsi vedettiin lopulta kannatus pois ja kaupunginhallituksen jäsenten valinnat olivat ainakin näennäisesti yksimielisiä. Selväsanaista säädöstä laissa ei tästä tilanteesta ole, joten kyse on tulkinnasta. Tietääkseni myöskään Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa ei ole tällaisesta asiasta ennakkoratkaisua. Siksi lopullisen kannan muodostaminen tähän kysymykseen tällä kokoonpanolla voi olla melko haastavaa. Ainakaan minä, vaikka lakimies olenkin, en kykene vuorenvarmasti sanomaan, mikä olisi ehdottomasti oikea ratkaisu käydyn ensimmäisen suhteellisen vaalin osalta.
 
Kuntaliito johtava lakimies Kari Prättäläkin on todennut, että asiassa voisi perusteltua päätyä kahteen ratkaisuun siinäkin tapauksessa, että Hietanen katsotaan vaalikelvolliseksi kaupunginhallitukseen. Ensimmäisen suhteellisen vaalin tulos voitaisiin tuolloin vahvistaa ja valita sen pohjalta uudestaan kaupunginhallituksen puheenjohtajisto. Toinen vaihtoehto olisi se, että molemmat vaalit suoritetaan uudestaan.
 
Pidän johdonmukaisempana sitä vaihtoehtoa, että mikäli Hietanen katsotaan kaupunginhallituksen varajäseneksi kelpaavaksi, ensimmäinen vaali pidettäisiin voimassa, sillä tuolloinhan myönnetään, että se olisi ollut laillinen vaalitulos, jos valtuustolla olisi ollut parempaa tietoa käytössään. Olisi oikeudellisesti vähän eriskummallista, että vaalin tulos todettaisiin lailliseksi, mutta vaali kumminkin kumottaisiin. Siinä vaikuttaisi mukana luultavasti jo enemmänkin poliittinen tarkoituksenmukaisuus.
 
Kaupunginvaltuuston kokouksessa käydyn kolmannen vaalitoimituksen osalta lainvastaisuuden toteaminen onkin jo paljon helpompaa. Niin Ahti Majavan kuin Tarja Perälän valituksissa on viitattu suhteellisten vaalien vaalilautakunnan menettelyyn ja esitetty varsin raskaita syytöksiä kyseistä lautakuntaa kohtaan. Valittaen on todettava, että nämä syytökset ovat myös minun mielestäni aiheellisia.
 
Kolmanteen vaaliin asetettiin ehdokaslistojen yhdistelmä, joka oli tasa-arvolain vastainen. Olisipa äänijakauma nimittäin ollut millainen tahansa, ei mikään vaihtoehto olisi edes teoreettisesti tuottanut sellaista tulosta, että kaupunginhallituksen jäsenet olisi valittu tasa-arvolain mukaisesti. Lea Soppelan asettamalle ehdokaslistalle viidelle ensimmäiselle ehdokassijalle nimettiin mieshenkilöt. Kun vielä Vasemmistoliiton asettamalle listalle tuli kärkeen mies ja toiseksi nainen, oli päivänselvää, että kaupunginhallitukseen tulee valituksi vähintään kuusi miestä ja kolme naista.
 
Suhteellisten vaalien lautakunta ei tähän puuttunut. Asiasta huomautettiin myös ehdokaslistojen asettajille kokoustauon aikana. Kuulin henkilökohtaisesti, kun valtuutettu Pertti Poropudas huomautti asiallisesti valtuutettu Lea Soppelalle, että vaalin tulos muodostuu laittomaksi, mutta tällä ei ollut mitään vaikutusta asioiden etenemiseen.
 
Tasa-arvolaki kuitenkin edellyttää sitä, että luottamuselimisissä on riittävä määrä niin miehiä kuin naisia. Laki on säädetty nimenomaan naisten tasa-arvon turvaamiseksi yhteiskuntamme päätöksenteossa.
 
Ahti Majavan ja Tarja Perälän valitustekstien mukaan tasa-arvolain vastaisen lopputuloksen aikaansaamiseksi toimi erityisesti suhteellisten vaalien lautakunnan puheenjohtaja Heikki Nivala. Tarja Perälän valitustekstin mukaan Kristillisdemokraattien valtuutettu Pirkka Aalto kertoi, että he vaihtoivat listaltaan naisen mieheksi nimenomaan Heikki Nivalan pyynnöstä. Mielestäni ei ole vastuullista menettelyä, että kyseisen lautakunnan puheenjohtaja, jonka tehtävänä on huolehtia, että suhteellinen vaali toimitetaan lainmukaisesti, tekee kaikkensa saadakseen aikaan lainvastaisen lopputuloksen.
 
Paljon keskustelua ja syyttelyä on kuulunut myös siitä, että ryhmien väliset sopimukset on rikottu. Minun ja Kaarina Soppelan asettamalle ehdokaslistalle tuli kuitenkin kahdelle ensimmäiselle sijalle keskustalaiset henkilöt. Keskustan toisen puolen listalle osa keskustalaisista asetettiin kuitenkin niin viime sijalle, että jos Keskustan oppositioksi mediassa kutsutut henkilöt eivät olisi ryhmässä suostuneet sovintoon, olisi Keskustalla nyt kaupunginhallituksessa kolme eikä neljä jäsentä.
 
Eikä siellä syyttelijöidenkään puolella ole toiminta aina ollut kovin tyylipuhdasta. Kristillisdemokraatit sopivat viime kunnallisvaalien jälkeen, että heiltä kaupunginhallitukseen nainen koko neljän vuoden ajalle. Kaupunginhallituksen kolmannessa vaalissa Kristillisdemokraatit esittivät kuitenkin kaupunginhallitukseen Riitta Latvakosken sijasta Pirkka Aaltoa - vaikka nimi oli aikanaan allekirjoitettu toisenlaisen paperin alle. Tämä osoittaa sen, ettei Kristillisdemokraattien politikointi ole välttämättä sen puhtaampaa kuin meidän muidenkaan.
 
 
Miten tästä nyt sitten eteenpäin? Rovaniemen hallinto-oikeus on pyytänyt lausuntoa kaupunginvaltuustolta tästä asiasta. Tässä merkillisessä prosessissa myös tämä on hieman eriskummallinen koukero. Yleensähän kaupunginhallitus antaa lausunnon kaupunginvaltuuston päätöksistä tehtyihin valituksiin. Kemijärven kaupungin hallintosäännön 57 §:n mukaan “Kaupunginhallitus päättää selityksen antamisesta kaupunginvaltuuston päätöksestä tehtyyn valitukseen kaupunginhallituksen voidessa yhtyä valtuuston päätökseen”.
 
Kaupunginhallituksessa päätettiin äänin 5-4, että hallitus ei anna erillistä lausuntoa, vaan jättää valituksen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tietääkseni lausunnolle ei ole annettu mitään määrämuotoja. Sekin, että todetaan valitus tuomioistuimen ratkaistavaksi ilman erillisiä perusteluja, on lausunto. Kaupunginhallituksen enemmistö ei käsittääkseni missään vaiheessa esittänyt, etteikö se yhtyisi valtuuston päätökseen. Toki tämä olisi ollut syytä tuoda esityksessä selkeästi esiin.
 
Olisi hauska tietää, onko joku ollut Kemijärven kaupungilta yhteydessä hallinto-oikeuteen esittäen asian niin, että kaupunginhallitus kieltäytyi antamasta lausuntoa. Siitähän ei ole ollut kyse. Sangen nopeasti kaupunginvaltuustolle osoitettu lausuntopyyntö kuitenkin tuli.
 
Totean vielä lopuksi, että vaikka kaupunginvaltuuston viime kokous oli sangen myrskyisä, niin valtuuston puheenjohtaja hoiti sen kovassa paineessa tavalla, jolle minä ainakin olen valmis antamaan julkista tunnustusta. Teimme päätökset kiireellä ja hieman paniikkimielialalla. Nyt jälkeenpäin on helppo sanoa, että olisi pitänyt toimia niin tai näin. Mutta lieköhän meistä kukaan täysiä tyylipisteitä ansaitsee tuon kokouksen osalta. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja nauttii edelleen täyttä ja vahvaa luottamustani ja toivon hänen jatkavan tehtävässään myös ensi vuonna.
 
Nyt kaupunginvaltuuston on kumminkin tämä lausunto annettava. Edellä kertomani nojalla esitän, että Kemijärven kaupunginvaltuusto lausuu Ahti Majavan valituksen johdosta seuraavaa:
 
Ahti Majavan kunnallisvalitus koskee Kemijärven kaupunginvaltuuston 17.1.2011 pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa käytyä kaupunginhallituksen jäsenten valintaa. Kyseisessä asiakohdassa käyty ensimmäinen suhteellinen vaali kumottiin kaupunginhallituksen varajäseneksi valitun Matti Hietasen tarkastuslautakuntaan varajäsenenä kuulumisen vuoksi. Koska Matti Hietanen olisi voinut pyytää eroa tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä, ja Kuntaliiton johtavan lakimiehen Kari Prättälän lausunnossaan esittämä huomioiden, katsomme Ahti Majavalla olevan perusteita valituksessaan esittämille vaatimuksille.
 
Koska asiassa voi kuitenkin perustellusti päätyä erilaisiin tulkintoihin eikä soveltuvaa ennakkoratkaisua ole tiedossamme, jätämme asian enemmittä lausumitta tuomioistuimen harkintaan.
 
Siltä osin, mitä Ahti Majava on esittänyt viimeisestä suhteellisesta vaalista ja suhteellisen vaalin lautakunnan toiminnasta, niin katsomme, että suhteellisen vaalin lautakunnan ei olisi tullut hyväksyä tasa-arvolain vastaista ehdokaslistakokonaisuutta.