Vanhassa kotikaupungissa Kemijärvellä on ollut monenlaisia uutisia kunnalliselämän suhteen. Täytyy sanoa, että eipä ole hetkeäkään kaduttanut, että jouduin luopumaan Kemijärven kunnallispolitiikasta muutettuani Rovaniemelle. Uskon, että voin tehdä kotiseutuni hyväksi enemmän muissa tehtävissä kuin Kemijärven valtuustosalissa.

En malta kuitenkaan olla toteamatta, että eipä näy kunnalliselämä Kemijärvelläkään aivan seesteiseksi onnelaksi muuttuneen, vaikka aikanaan kovasti vakuuteltiin, kuinka Kemijärven politiikan ongelmat johtuvat lähinnä minun ja entisen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Kaarina Soppelan persoonista. (Jopa Rovaniemellä taannoin useille tuttavilleni lähetettiin törkysähköpostia, jossa väitettiin Kemijärven politiikassa vallitsevan onni ja rauha Kemijärveltä lähtöni jälkeen. En jaksa aina ymmärtää, mistä tällainen syvä katkeruus kumpuaa.)

* * *

Kemijärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Nivala on eronnut valtuuston puheenjohtajuudesta ja valtuuston jäsenyydestä. Kemijärven kunnallispolitiikassa Nivala on ollut keskeinen henkilö yli vuosikymmenen ajan. Monet suurta julkisuutta herättäneet valtataistelut Kemijärvellä ryhmittyivät vuosien ajan hänen kannattajiensa ja vastustajiensa välille. Nivalan merkitys Kemijärven kunnalliselämään on ollut erittäin suuri ja perustellusti voi sanoa nyt yhden aikakauden päättyneen. Aikaan mahtuu hyvää ja huonoa. Historia antakoon aikanaan tuomionsa. Nivala on ilmoittanut julkisuuteen keskittyvänsä jatkossa tehdashankkeeseen. Onhan julkisuudessa kerrottu, kuinka hän sekä entinen kaupunginjohtaja Timo E. Korva ja entinen tekninen johtaja Pekka Koskenranta ovat erinäisten yhtiöiden kautta vauhdittamassa uuden tehtaan perustamista Kemijärvelle.

En ole tähän hankkeeseen halunnut isommin ottaa kantaa. Toivon menestystä kaikille niille yrityshankkeille, jotka voivat yhdenkään paikkakunnan ihmisten työllistää. Samalla toivon, ettei kuntalaisten verorahoja, joilla tulee ylläpitää ihmisten peruspalveluita, käytetä ainakaan ilman tiukkoja sopimuksia ja vakuuksia yksityisten ihmisten yrityshankkeisiin. Tuomita ei saa sellaistakaan, jos joku esittäisi kysymyksen: miksi kansainvälisten miljardifirmojen Kemijärvelle tulemiseen tarvitaan muutaman sadan tuhannen euron laina veronmaksajien varoista? Tai että miksi kaupunki joutuu rahoittamaan pääosan nyt perustettavasta, tehtaan tulemista vauhdittavasta paikallisesta firmasta, kuten julkisuuteen on kerrottu, vaikka saisi vain pienen osan kyseisen firman osakkeista?

En tietenkään vastusta sitä, että yksityiset ihmiset perustavat vapaassa maassa erilaisia yhtiöitä. Toivon silti, että kaupungissa olisi ilmapiiri, jossa kriittinenkin tarkastelu olisi sallittu. Aikanaan Kemijärvelle perustettiin mm. paikallispoliitikkojen toimesta suureen ääneen osakeyhtiötä, jonka piti ottaa sellutehdas haltuun pakkolunastuksen jälkeen tai perustaa kokonaan uusi tehdas. Pahimpiakaan ylilyöntejä, mitä tuolloisessa ilmapiirissä tehtiin, ei olisi saanut vastustaa, vaan leimattiin heti "kotiseudunpetturiksi". Ymmärrän toki, että ihmisten oikeutettu suuttumus Kekkosen aluepolitiikan symbolin, Kemijärven sellutehtaan, loppumiseen oli hyvin suurta ja kaikki "kapinointi" koettiin tarpeelliseksi. Tästä edellisestä osakeyhtiöhankkeesta luovuttiin kuitenkin vähin äänin. Epäilin sitä alun perinkin vain poliittiseksi manööveriksi. Toivottavasti nyt kävisi toisin.

* * *

Kaupunginvaltuuston uuden puheenjohtajan valinta ei tapahtunut sopuisasti. Keskustan riveistä oli jälleen kaksi ehdokasta, Pirjo Laurila ja Veikko Niemelä. Vaalissa Veikko Niemelä sai 18 ääntä, Pirjo Laurila 16 ääntä ja lisäksi yksi ääni hylättiin.

Olin hyvin yllättynyt vaalin tuloksesta. Kuultuani, että Pirjo Laurila on asetettu ehdokkaaksi, olin varma, että hänet myös valitaan tehtävään. Veikko Niemelän valintaa eräät paikalliset keskustalaiset vastustivat jyrkästi. Voineeko tätä pitää osoituksena siitä, että Heikki Nivalan kannattajien valta-asemat ovat murenemassa? Veikko Niemelä oli jo aikaisemmin Heikki Nivalan vastaehdokas kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi, mutta kannatus jäi vähäiseksi, kun tukensa ensin luvanneet petturit vetäytyivät varmistettuaan omat paikkansa. Pirjo Laurila puolestaan on ollut enemmänkin Heikki Nivalan tukijoita, niin kunnallispolitiikassa kuin aikanaan eduskuntavaaleissakin. Veikko Niemelä on viime aikoina profiloitunut eritysesti tuulivoimabisneksen vastustajana.

Henkilökohtaisesti minulla on mielestäni asialliset välit sekä Laurilaan että Niemelään. Toivon molemmille voimia yhteisessä työssä kotiseudun hyväksi. Molemmilla on takana pitkä poliittinen ura. Laurila on Pelkosenniemen kunnanjohtaja Pauli Laurilan leski ja hän oli myös Pelkosenniemellä monissa luottamustoimissa mukana. Niemelä puolestaan on entisen kansanedustaja Arttur Niemelän poika ja pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu.

Esityksen Pirjo Laurilan valinnasta tekivät Jukka Ojala ja Lea Soppela. Esityksen Veikko Niemelän valinnasta puolestaan teki Tarja Perälä.

Pöytäkirjan mukaan myös hyvinvointipalveluiden johtajaa valittaessa oli yksi äänestyslappu hylätty. Kaupungilla kulkevien huhujen mukaan joku oli kirjoittanut molemmissa vaaleissa äänestyslappuun entisen kaupunginjohtaja Timo E. Korvan nimen. - Voi kysyä, onko tällainen pelleily sopivaa kaupunginvaltuuston jäsenen arvovallalle? Kun kyse on näin tärkeistä valinnoista kuin valtuuston puheenjohtajan tai johtavan viranhaltijan valinta, niin jos ei kykene äänestämään asiallisesti, niin onko silloin ollenkaan oikealla paikalla valtuuston jäsenenä?

* * *

Jo vuoden alussa valtuuston puheenjohtajistosta oli tosin äänestetty. Kokoomus rikkoi luottamuspaikoista tehdyn sopimuksen ja nosti suhteellisella vaalilla kaupunginvaltuuston puheenjohtajistoon Pertti Poroputaan. Tämä tuntui näin sivusta katsottuna hieman hämmentävältä. Enpä minäkään aikanaan tuota sopimusta kaikilta osin kannattanut ja voisin muistella paljonkin siitä, millainen sen syntyprosessi oli. Kuitenkin Kokoomuksella jos millä ryhmällä olisi ollut syytä olla tyytyväinen paikkajakoon, jossa he saivat ryhmän pienen kokoon nähden todella merkittävän paikan, kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden kahdeksi vuodeksi.

Äänestyksen johdosta Sitoutumattomien pienryhmä menetti edustuksensa kaupunginvaltuuston puheenjohtajistosta, Kokoomuksen ehdokkaan noustessa ohi äänestyksessä.

Ilman Ahti Majavan, Tarja Perälän ja minun aikanaan tekemää työtä ei Kokoomuksen Arto Ojalaa olisi ikinä valittu Kemijärvellä kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. Sain tuosta paljon haukkuja, että miksi olimme valmiit antamaan kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden Kokoomukselle. Hieman tekopyhästi Kokoomuksenkin riveistä kauhisteltiin Keskustan riitelyä. Ilman tätä "riitelyä" ei Kokoomus olisi kuitenkaan ykköspaikkaa saanut. Olin valmis tekemään tämän työn kokoomuslaisen hallituksen puheenjohtajan valitsemiseksi, oman urani ja maineeni kustannuksellakin, jotta kunnallispolitiikan kärkipaikoille olisi saatu uudet kasvot ja ilmapiiriä tervehdytettyä. Elävästi on jäänyt mieleen, kuinka eräs kokoomuslainen kiitteli minua tämän valtuuston kokouksen jälkeen toteamalla: "Kerron kaikille minkälainen perkele olet ja eroan kirkosta sinun takiasi."

* * *

Julkista huomiota on herättänyt myös lehtikirjoittelu, joka on koskenut kaupunginhallituksen nykyisen puheenjohtajan, opettaja Lea Soppelan saamaa vuorotteluvapaata (Lapin Kansa 2.3. ja 3.3.). Närää on herättänyt, että Soppela on saanut vuorotteluvapaan työstään vastoin kaupunginhallituksen ohjeita, eli kesältä maksetaan palkkaa ja loma jatkuu taas syksyllä.

Kemijärveläinen Pirkko Mäkelä-Haapalinna kirjoitti mm. seuraavasti:

Miten on mahdollista, että kaupungin korkeimmassa luottamustoimessa oleva opettaja, tietoisena johtamansa instanssin antamista ohjeista, on hakenut vapaansa siten, että se katkeaa suvivirteen jatkuen taas syksyllä? Miten on mahdollista, että se myönnettiin? Miten on mahdollista, että tämän jälkeen tuli samankaltaisia, hyväksyttyjä hakemuksia myös joiltakin muilta opettajilta, kun taas toiset hakivat ohjeiden mukaisesti?

Miten on mahdollista, että korkeimmassa luottamustoimessa oleva henkilö voi kieltäytyä asian korjaamisesta ohjeiden mukaiseksi, kun sitä on hänelle esitetty? Miksi tällaista kutsutaan? Mielestäni kyse on moraalittomasta oman edun tavoittelusta. Miksi kaupunki antaa, ohjeidensa vastaisesti, yli kahden kuukauden palkan ansiotta joillekin opettajille, kun samaan aikaan sivistystoimessa on varmasti todellista tarvetta toisaalla?

Seuraavan päivän lehdessä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lea Soppela vastasi Mäkelä-Haapalinnan kirjoitukseen. Hän kertoi, ettei ollut tietoinen kaupunginhallituksen vanhasta ohjeistuksesta opettajien vuorotteluvapaajaksottelun osalta ja vuorotteluvapaasopimuksen syntymisen edenneen laillisella tavalla.

Ottamatta asiaan enempää kantaa totean vain, että johtavien luottamushenkilöiden kohdalla tulisi olla erityisen tarkkana, ettei ihmisille synny mielikuvaa siitä, että valtaapitävät saavat itselleen edullisempia päätöksiä kuin muut vastaavissa tehtävissä olevat henkilöt. Vaikka olisi toiminut oikein, laillisesti  ja vilpittömässä mielessä, niin siltikin tulisi olla valmis, jotta ihmisten luottamus päätöksentekoon säilyy, joskus joutua tarkastamaan tehtyjä päätöksiä. 

* * *

Toivon viisautta ja menestystä Kemijärven päättäjille. Kaupungin tilanne on monin tavoin hyvin vaikea, joten kunnallishallinnon ei tulisi omilla toimillaan ainakaan hankaloittaa sitä ilmapiiriä, jossa päätöksentekoa Kemijärvellä tehdään.

Omalta osaltani katson, että panokseni kemijärveläisen kotiseututyön ja kulttuurielämän hyväksi, mitä olen edelleen kotiseutumuseon johtokunnassa ja myös muissa yhteisöissä, sekä paikallishistoriasta kertovia kirjoja ja näytelmiä kirjoittamalla tehnyt, riittää kattamaan kiitollisuudenvelkani minut ja esivanhempani kasvattanutta kotipitäjääni kohtaan. Tässä kemijärveläisessä työssä olen edelleen mielellään mukana.

Leikin päältä sanoin joku aika sitten - kun Rovaniemellä kaupunginvaltuusto teki mielestäni koko Lapin kannalta harkitsemattoman päätöksen myydä ammattikorkeakoulun osakkeet Lapin yliopistolle ilman lisäneuvotteluja Meri-Lapin väen kanssa - että täytyykö tässä lähteä itse valtuustoon tekemään toisenlaisia päätöksiä. Kun sain seurakuntavaaleissa toiseksi eniten ääniä Keskustan listalla, niin tietysti se voisi rohkaista ehdokkuuteen ajatuksella, että minulla voisi olla kannatusta muuallakin kuin synnyinkaupungissani. Rehellisyyden nimissä kuitenkin todettakoon, ettei mikään ole muuttunut siitä, minkä ilmoitin jo ennen Rovaniemelle muuttamista. Kirkon luottamustehtävät ja monet järjestötoimet riittävät minulle oikein hyvin varsinaisen leipätyöni sekä pienten lakijuttujen hoitamisen lisäksi. En ole käytettävissä ehdokkaaksi, kun Rovaniemellä on nyt alettu hakemaan ehdokkaita kunnallisvaaleihin, en Keskustan enkä tietysti muidenkaan listoille. Koetan tukea hyvinä pitämiäni ehdokkaita voimieni mukaan.

Jotkut ovat kysyneet, että olenko muuttamassa pois Lapista, kun olen ostanut pienen asunnon Helsingistä. En tietenkään ole. Joudun töiden ja luottamustehtävieni vuoksi liikkumaan niin paljon Helsingissä, että tämä helpottaa nyt kovasti käytännön asioitani. Näinä epävarmoina aikoina kannattaakin sitä paitsi pitää vähiä rahojaan kiinni reaaliomaisuudessa. Edelleenkin toivon, että Suomessa alettaisiin harjoittaa politiikkaa, jonka seurauksena asutuksen, palveluiden ja työpaikkojen keskittäminen määrätietoisesti pyrittäisiin lopettamaan - tällöin myös pääkaupunkiseudun asuntojen arvot lähtisivät laskuun - mutta voin vakuuttaa, että henkilökohtaisesta tappiosta huolimatta olisin silloin hyvin tyytyväinen!