Minulta on kysytty, että tulenko Lappeenrantaan? Tänäänhän päättyy ilmoittautuminen Suomen Keskustan puoluekokoukseen. Olen osallistunut yksitoista kertaa puoluekokoukseen kuluneiden vuosien aikana. Tapahtumana ne ovat huikeita ja parhaimmillaan kansanvallan suurta juhlaa.
Ajattelin vakavasti jättää tällä kertaa Lappeenrannan puoluekokouksen väliin. Näytti siltä, ettei puoluekokouksessa ole tulossa mielenkiintoisia henkilövaalejakaan, ja kuluneiden vuosien jäljiltä takki on muutenkin vähän tyhjänä. Viidet viimeisimmät puoluekokoukset olin mukana Katri Kulmunin kampanjoissa varapuheenjohtaja- ja puheenjohtajakisoissa. Kampanjat eivät rajoittuneet ajallisesti tietenkään vain puoluekokouksiin, vaan niitä tehtiin ympäri maata jo ennen kokouksia. Toivon ja uskon, ettei Oulun puoluekokous toki ollut viimeinen, jossa vielä pääsen tekemään Katrille kampanjaa.
Kuitenkin, kun Keskustan Lapin piiri teki vielä esityksen jatkokaudestani puoluevaltuuston jäseneksi tulevaksi kaksivuotiskaudeksi, niin koen velvollisuutta olla mukana puoluekokouksessa. Siellähän valinnat virallisesti lyödään lukkoon.
Lisäksi Keskustan varapuheenjohtajavaalista näyttää muodostuvan mielenkiintoisempi kuin alun perin epäilin. Huomaan, että mm. monet suuresti arvostamani Keskusta-vaikuttajat, kuten Tytti Isohookana-Asunmaa ja Sirkka-Liisa Anttila ovat lähteneet tukemaan Riikka Pakarisen jatkoa Keskustan varapuheenjohtajana. Riikka liikkuu ahkerasti kentällä ja kun hän ei ole esim. kansanedustaja niin hän tuo puoluejohtoon arvokasta näkökulmaa eduskuntaryhmän ja muun puolueen ”kovan ytimen” ulkopuolelta. Riikka tekee selkeästi työtä tosissaan ja hän on selkeästi motivoitunut jatkamaan puoluejohdossa.
En ole aiemmin ollut Riikkan julkinen kannattaja missään vaaleissa, vaikka olen toki tuntenut hänet pitkään. Moni lappilainen äänesti häntä vuoden 2009 EU-vaaleissa, joissa minä kylläkin tuin Anneli Jäätteenmäkeä. Muistaakseni en äänestänyt Riikkaa Rovaniemen puoluekokouksessakaan, kun hän oli ehdolla ensimmäistä kertaa puoluejohtoon vuonna 2012. Oulun puoluekokouksessa 2020 sitten jo äänestin häntä varapuheenjohtajaksi, ja näiden kahden vuoden aikana olen huomannut, miten hän pitää kentällä liikkumisesta ja tavallisen keskustaväen kohtaamisesta. Aluevaalien aikaankin hän värjötteli kanssamme kovissa pakkasissa lappilaispitäjien teltoilla. Puoluejohdon kiireetön läsnäolo tilaisuuksissa, joihin tuli ehkä kymmenestä kahteenkymmeneen ihmistä paikkakuntaa kohden, osoitti arvostusta perustyötämme kohtaan. Riikka on pitänyt myös esillä monia sellaisia teemoja, joista syvät keskustalaiset rivit odottaisivat laajemminkin avauksia.
Lisäksi kun Keskustan ministeriryhmä koostuu pääasiassa miehistä, niin olisi hyvä saada puolueen varapuheenjohtajaksi myös naisia. Ei sukupuolikysymys tietenkään ratkaiseva saa olla, mutta imagolle silläkin on merkitystä.
Äänestän siis Riikkaa jatkamaan varapuheenjohtajana. Toivon kyllä edelleen lisää ehdokkaita kisoihin mukaan. Reippaat henkilövaalit kertovat elävästä kansanliikkeestä ja ne ovat oiva tilaisuus nostaa tärkeitä puoluetta koskevia asioita keskusteluun. Voiko Keskusta-liikkeessä ollakaan tärkeämpää keskustelufoorumia kuin puoluekokous?
