Keskustan Lapin piirin naispuoliset kansanedustajaehdokkaat: Liisa Ansala, Pirkko Jauhojärvi, Mirva Salmela ja Eeva-Maria Maijala.

Olin viime viikonloppuna Rovaniemellä, jossa osallistuin Keskustan Lapin piirin viestintäkoulutukseen ja sitten piirin syyskokoukseen. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsiteltiin mediassakin paljon huomiota saanut eduskuntavaalien ehdokkaiden asettaminen. Vilkasta keskustelua herätti myös mm. jätevesiasetus sekä nykyinen petopolitiikka, joihin molempiin piiri otti kantaa. Kummassakin asiassa perusongelma tuntuu olevan se, että maalaisjärkeä ei ole käytetty riittävästi päätöksiä tehtäessä. Tällöin erityisesti Keskustan tulisi olla aktiivinen, ja tarvittaessa Keskustan kentän on pidettävä ääntä.

Kansanedustajaehdokkaista kuusi valittiin ehdokkaaksi suoraan alueellisin perustein ja Rovaniemen neljästä miesehdokkaasta valittiin äänestäen kaksi listalle. Ari Ruotsalainen jäi valitsematta. Media on tehnyt parhaansa, että Ruotsalaista ei valittaisi.Kun Ruotsalainen ilmoitti olevansa käytettävissä, uutisoitiin samoissa tiedotusvälineissä useita kertoja "rikostutkinnassa olevan" Ruotsalaisen pyrkivän ehdokkaaksi. Samaa asiaa toisteltiin runsaasti. No, oikeus tulee kerran toteamaan, miten asian laita todellisuudessa on. Totean vain, että Keskustan kentän kannattaa itse perehtyä aina asioihin ja tutustua valittaviin henkilöihin. Tuli vähän samanlaiset ajatukset kuin viime puoluekokouksen jälkeen: media on puhunut, pulinat pois...

No, pääsääntöisesti viikonlopun kokouksesta jäi kuitenkin hyvä tunnelma. Kävin hyvillä mielin puhujapöntössä kertomassa ajatuksiani ehdokasasettelun suhteen. Vastustajamme iloitsivat, että ehdokaslistamme olisi muka harmaa ja mitäänsanomaton. Onneksi tällainen tilanne lopulta vältettiin. Viime metreillä "Lohi ui verkkoon". Tarkoitan tänne rovaniemeläistä lakimiestä, Markus Lohea, joka antoi lopulta suostumuksensa ryhtyä ehdokkaaksi. Istuva kansanedustaja, piirimme puheenjohtaja Janne Seurujärvi, pyrkii luonnollisesti jatkokaudelle ja sääli olisikin, jos hänen työnsä loppuisi yhteen kauteen. Seurujärven ja Lohen välillä tullaan käymään kova kisa "miesten sarjan" ykkössijasta.

Julkisuudessa on tuotu esiin, että naiset olisivat jotenkin jyränneet Keskustan Lapin piirin ehdokasasettelussa. Piiritoimistolta käsin asiaa katselevana ja asiaa käsitelleisiin piirihallituksen kokouksiin osallistuneena voin todeta, ettei asia ole näin. Toki Keskustanaiset ovat aktiivisesti nostaneet omia ehdokkaitaan listalle, mutta samaa työtä ovat valistuneet keskustamiehet tehneet. Nyt listallemme tulleet naisehdokkaat kun eivät ole mitään "listan täytteitä", vaan fiksuja ja osaavia lappilaisia toimijoita, joista jokainen tulee tekemään hyvän kampanjan. Jos kampanja onnistuu, henkilökohtaisten ominaisuuksiensa puolesta jokainen näistä neljästä naisesta voisi tulla hyväksi kansanedustajaksi.

Nuorin ehdokas on rovaniemeläinen Liisa Ansala, joka on ainoa Keskustanuorten ehdokas Keskustan Lapin piirissä. (Katri Kulmunin ehdokkuus ratkeaa Keskustan Peräpohjolan piirissä; molemmat toki kuuluvat samaan vaalipiiriin.) Kasvatustieteiden kandidaatti Liisa Ansala kuuluu mm. Rovaniemen kaupunginvaltuustoon sekä Lapin Liiton hallitukseen. Ranualta on ehdokkaana yhteiskuntatieteiden maisteri Mirva Salmela. Hän toiminut kotikunnassaan mm. kaupunginvaltuuston puheenjohtajana sekä sosiaalijohtajana. Kittilästä ehdokkaana on puolestaan lastenhoitaja Pirkko Jauhojärvi. Hän on ansioitunut erityisesti toiminnassaan ammattiyhdistysliikkeen parissa.

Itälappilaisena totean, että ehdokastilanne on sikäli varsin mielenkiintoinen, että ensimmäistä kertaa eduskunnan historian aikana on realistinen mahdollisuus saada itälappilainen nainen valituksi eduskuntaan. Agrologi, varatuomari Eeva-Maria Maijala on kolmas naisehdokas Itä-Lapista. Aikaisempia yrittäjiä ovat olleet Anja Mäkikokkila ja Pirjo Laurila. Lammastilaa emännöivä Maijala on saanut paljon huomiota, kun karhu söi huomattavan osan hänen lampaistaan. "Eivätpä tienneet, minkälaisen akan lampaat söivät", Maijala totesi saaden yleisöltä suosionosoituksia.

Henkilökohtaisesti piirikokous oli minulle sikälikin sydäntä lämmittävä kokemus, että sain paljon kannustavaa palautetta puheenvuoroistani ja useat, jopa minulle tuntemattomat henkilöt, kysyivät minulta, miksen ole itse pyrkinyt ehdokkaaksi. Vastasin tähän, että elämäntilanteeni ei ollut sellaiseen sopiva ja sitä paitsi minulla ei olisi ollut Kemijärvellä juurikaan kannatusta poliittisissa piireissä eräitä lähimpiä yhteistyötovereitani lukuun ottamatta. Erityisesti ilahduin monien Keskustanaisten toimijoiden kannustavasta asenteesta. Olen niin paljon saanut vähättelevää asennetta ja poliittisen urani kampitusta osakseni kemijärveläisten poliitikkojen taholta, että tällainen lämminhenkinen kannustus todella antaa minulle voimaa jatkaa työtäni yhteisten asioiden parissa.

En malta olla tässä yhteydessä mainitsematta, että paikallisosastojenkin kannattaisi vähän katsoa, ketä edustajiksi piirikokoukseen valitaan. Minua todella hävetti, kun kokoukseen tuli mieshenkilö, joka otti puheenvuoron ja sanoi, että Euroopan parlamentin jäsen Riikka Manner saisi puhua kokouksessa. Kuulemma "tämä ei ole mikään Euroopan parlamentin kokous". Ensin itketään ja vingutaan, kuinka valtakunnan tason poliitikkoja ei saada vieraaksi meidän oloihimme. Sitten kun joku tulee, niin vastaanotto on tuollainen. Nuorilta kyllä vaaditaan käytöstapoja, mutta joskus tuntuu, että eräät vanhemmat henkilöt katsovat oikeudekseen käyttäytyä miten tökerösti tahansa. Samainen henkilö totesi, että vaalirahoja ottaneita henkilöitä ei pidä valita ehdokkaaksi. Vastasin, että mukavapa olisi nähdä ehdokas, joka kampanjoi kokonaan ilman rahaa.