maanantai, 17. syyskuu 2018

Keskustan ehdokkaat seurakuntavaaleissa Rovaniemellä

srk-vaalit%20Roi.jpg

keskiviikko, 5. syyskuu 2018

Kemijärvi 1918 -kirjasta

Olen koonnut kirjaa "Kemijärvi 1918", sen on tarkoitus valmistua loppuvuodesta. Kirjassa on kaksi osaa, toinen kertoo vuoden 1918 sotatapahtumista Kemijärvellä ja toinen osa on matrikkeli, joka sisältää valkoisen osapuolen sotaveteraanien luettelon. Viimemainitun kokoaminen on ollut haastavaa hyvin laajan ja osin puutteellisen lähdemateriaalin takia. Tarkoitukseni on julkaista alustava lista nimistä, jotta ao. henkilöiden omaiset voivat halutessaan toimittaa minulle kuvia ja lyhyitä elämäkerrallisia tietoja veteraaneista. Samoin jos joku nimi puuttuu, niin sen voi lisätä.

Tarkoitukseni oli julkaista lista tällä viikolla täällä blogissani ja pyytää paikallislehteä tekemään pieni juttu asiasta, mutta en ole siihen valitettavasti nyt sairauden takia kyennyt. Olen ollut kovassa flunssassa, jolta yli jääneet voimavarat on pitänyt käyttää leipätyöni hoitamiseen. Toivon pitkämielisyyttä kaikilta kirjaprojektiin osallistuvilta. Kyllä se vielä valmistuu!

Tiedän, että vuoden 1918 sota herättää yhä vahvoja tunteita. Joidenkin mielestä en saisi kirjoittaa kirjaa, kun olen "porvarina" puolueellinen. Kuitenkin Kemijärven vasemmistolaisilla olisi ollut 100 vuotta aikaa kirjoittaa aiheesta oma näkemyksensä, eipä ole kirjoja syntynyt. Lisäksi mainitsen, että vasemmistolainen kunnallisneuvos Juha Pikkarainen on suhtautunut työhöni kannustavasti ja luvannut kirjoittaa työväenliikkeen näkökulmasta kommentaarin kirjaan.

Joku voi kysyä myös, miksi kirjassa on ainoastaan valkoisen osapuolen veteraanien matrikkeli eikä punaisten. Syy on yksinkertainen. Punaisen puolen osallistujista ei ole olemassa yhtä luotettavia dokumentteja. Kemijärveltä on koottu valkoisten toimesta aikanaan luettelo, jossa on arvioitu, ketkä ovat olleet punaisia, mutta se perustuu lähinnä muutamien tahojen arviointiin ja joukossa on ilmeisesti mukana myös suojeluskuntalaisia vahingossa. Lisäksi Kemijärven työväenyhdistyksen virallinen kanta oli, että Kemijärvellä ei ollut punakaartia ja että kukaan ei tukenut kapinaa, vaan vastusti sitä. Asiasta voi olla perustellusti kyllä toistakin mieltä, ja tulen kertomaan kirjassa molempien osapuolten näkökannat. Samoin toukokuussa 1918 tapahtuneet viiden punaisen teloitukset Kemijärvellä käsitellään tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin.

lauantai, 1. syyskuu 2018

John McCainin muisto

Senaattori John McCainin ruumis on saatettu viimeiselle matkalleen. Viestimet Suomessakin ovat esittäneet kuvia hänen hautajaistilaisuudestaan. Monia on koskettanut nähdä, miten järkähtämättömänä hänen vanhan äitinsä istui poikansa arkun ääressä ja lohdutti vuolaasti itkevää pojantytärtään. Olipa kyse miten rakastetusta tai vihatusta poliitikosta tahansa, niin hän oli kuitenkin myös ihminen ja perheenjäsen.

Viime päivinä olen huomannut, että hänen kuolemansa herättämät reaktiot kertovat jotakin synkeää tästä ajasta, jota elämme.

Äärimmäisen oikeiston sekä myös äärimmäisen vasemmiston parissa hänen kuolemaansa on monin paikoin juhlittu. Nettiin on laadittu ilkeitä kuvia ja kirjoituksia, joissa pilkataan hänen muistoaan ja tuodaan avoimesti julki iloa demokraattisesti suuren luottamuksen vaaleissa saaneen sotaveteraanin kuoleman johdosta. Tällainen kertoo tietysti enemmän tällaisten mielipiteiden ilmaisijoista kuin John McCainista.

Mutta omituinen on myös liberaalin valtamedian monien toimittajien tapa käydä läpi McCainin elämäntyötä. Huomio on keskittynyt McCainin viimeiseen kahteen elinvuoteen, jolloin hän arvosteli presidentti Trumpin eräitä toimenpiteitä. - Kun minä 10 vuotta sitten kannatin McCainia presidentiksi, monet suomalaiset ystäväni kauhistelivat ja irvailivat minua avoimesti. Nyt kun McCain on arvostellut Trumpia, niin hän muuttuikin pyhimykseksi heidän silmissään.

Oli vahinko Republikaaniselle puolueelle ja koko maalle, että McCain ja Trump eivät tulleet toimeen. Syytä oli varmasti molemmissa. Tämä ei kuitenkaan ole McCainin mittavan elämäntyön pääsisältö. Tuskinpa hän haluaisi tulla ensisijaisesti muistetuksi pitkän elämänsä viime metreillä tapahtuneesta riitelystä Trumpin kanssa.

torstai, 30. elokuu 2018

Kysymyksiä EU-vaaleista

Lapin Keskustanuorten kannanotto, jossa minua esitetään ehdokkaaksi ensi toukokuussa järjestettäviin Euroopan parlamentin vaalein, on herättänyt paljon huomiota. Olen saanut runsaasti kannustusta, mutta myös kysymyksiä. Vastaan niihin tässä.

​Onko sinut nyt asetettu ehdokkaaksi EU-vaaleihin?

Ei ole. Lapin Keskustanuoret ovat tehneet esityksen, että minut asetettaisiin ehdokkaaksi. Samoin oma paikallisosastoni, Keskustan Levärannan paikallisosasto on tehnyt samanlaisen esityksen. Olen ilmoittanut, että jos Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit, siis kaksi maantieteellisesti pohjoisinta piirijärjestöämme, lähtevät tukemaan ehdokkuuttani, niin olen käytettävissä. Onhan selvää, että "kotikenttä" täytyy olla tukena, jotta kampanjalla olisi minkäänlaisia onnistumisen mahdollisuuksia.

Lopullisesti piiritkään eivät kuitenkaan päätä ehdokkuutta, vaan Keskustan puoluevaltuusto, joka kokoontuu loppuvuodesta. Puoluevaltuusto nimeää kaikki Keskustan ehdokkaat piirien esitysten pohjalta. Joskus esityksiä on tullut enemmän kuin paikkoja on käytettävissä, jolloin puoluevaltuusto on joutunut äänestämään.

Olen sanonut, että jos minut asetetaan ehdokkaaksi, niin teen parhaani yhdessä kaikkien niiden upeiden ihmisten kanssa, jotka ovat kampanjaani lupautuneet. Kuitenkin jos käy niin, ettei minua aseteta ehdokkaaksi, niin silloin elämäni jatkuu muiden askareiden parissa. Olen levollisin mielin, ja uskon, että niin on hyvä kuin käy.

​Eikö olisi ennemmin kannattanut lähteä eduskuntavaaleihin?

On totta, että läpimenomahdollisuudet eduskuntavaaleissa ovat huomattavasti paremmat. En ole kuitenkaan tullut politiikkaan mukaan ensisijaisesti tekemään omaa uraa. Olen ollut Keskustan toiminnassa mukana yli 18 vuotta, 15-vuotiaasta alkaen. Olen ollut kampanjoimassa monia hyviä henkilöitä eri tehtäviin. Viimeiset seitsemän vuotta olen työskennellyt eduskunta-avustajana. Yhteisiin asioihin voi vaikuttaa monella tavalla, ei yksinomaan siten, että täytyisi itse tunkea ehdokkaaksi kaikkiin mahdollisiin vaaleihin.

Minua ehdokkaaksi pyytäneet katsovat, että EU-vaaleihin tarvitaan nyt EU-kriittinen ehdokas, joka puolustaa vahvaa aluepolitiikkaa, elinvoimaista suomalaista maaseutua ja alkutuotantoa sekä kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeutta liittovaltiokehitystä vastaan. Minulla ei ole mitään illuusioita sen suhteen, että vaaleissa olisi jotenkin helppoa saada hyvä tulos, mutta jos minut asetetaan ehdokkaaksi, niin teen parhaani. Luotan, että niiden kanssa, jotka minua ehdokkaaksi haluavat, teemme ehdokkuuden mahdollisesti toteutuessa vahvan valtakunnallisen kampanjan.

Ehdokkuudessani ei ole ensisijaisesti kyse minun urahaaveistani. Lakimiehenä olisin luullakseni saanut helpomman, ja luultavasti myös taloudellisesti kannattavamman elämän, toimimalla puhtaasti juristin ammatissa eikä poliitikkona tai eduskunnan heikoimmin palkatussa työntekijäryhmässä. Olen kuitenkin kokenut tämän ainakin toistaiseksi kutsumuksena. EU-vaaleissa mahdollista kampanjaani ei rakennettaisi persoonani ympärille, vaan kampanjassa olisi kyse siitä, että toisimme esille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ne Maalaisliitto-Keskustan arvot, joiden varaan puolue rakentui ja joita Santeri Alkion ja Urho Kekkosen kaltaisen suuret valtiomiehemme edistivät. Niille on näinä myrskyisinä aikoina entistä enemmän tarvetta myös Euroopassa ja koko maailmassa.

Joku voi pohtia, onko esimieheni, kansanedustaja Eeva-Maria Maijala vaikuttanut siihen, etten lähtisi ehdokkaaksi ja siis hänen kilpailijakseen eduskuntavaaleihin. Ei ole. Siinäkään tapauksessa, että Maijala ei olisi jostain syystä ehdokkaana ensi kevään eduskuntavaaleissa, niin jättäisin ne vaalit väliin. Tietenkin tiedostan sen riskin, että jos me molemmat olisimme ehdokkaana, niin äänet voisivat hajota siten, että jäisimme kumpikin valitsematta. Tämä ei ole kuitenkaan ollut ratkaiseva syy päätökseeni.

​Mitä voimme tehdä ehdokkuutesi hyväksi?

Varsinaista kampanjaa ei aloiteta ennen kuin ehdokkuudesta on tullut päätös. Alustavasti tukijaksi toki voi ilmoittautua esim. ottamalla minuun yhteyttä (sähköposti janne@jannekaisanlahti.net).

Jos haluaa vaikuttaa siihen, että minut asetettaisiin ehdokkaaksi, niin tietenkin voi ottaa yhteyttä Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirihallituksiin, tai jos on Keskustan jäsen täällä pohjoisessa, niin voi tulla syksyllä kyseisten piirien piirikokouksiin, joissa asia päätetään.

Ehdokkuudestani voi tietysti puhua omille tuttaville ja ystäville ja pyytää heitä . Vaalityötä ei koskaan voi aloittaa liian aikaisin :)

Sosiaalisessa mediassa voi käydä tykkäämässä ja seuraamassa Facebook-sivuani: https://www.facebook.com/jkaisanlahti

Avasin myös Twitter-tilin, jonka seuraajiin voi liittyä: https://twitter.com/KaisanlahtiJK

Myös esirukouksista olen syvästi kiitollinen! Samoin kaikesta kannustuksesta, jota jo nyt on tullut osakseni!

maanantai, 27. elokuu 2018

Lapin Keskustanuoret esittävät minua ehdokkaaksi EU-vaaleihin

kuva1.jpg

Lapin Keskustanuoret ovat esittäneet minua ehdokkaaksi ensi kevään Euroopan parlamentin vaaleihin. Olen syvästi kiitollinen ja nöyrin mielin tämän esityksen johdosta. Olen saanut ympäri maata runsaasti pyyntöjä asettua ehdokkaaksi. Asia on nyt Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirien käsissä. Jos nämä puolueen piirit, jotka tuntevat minut ja työn, jota olen Keskusta-liikkeessä tehnyt 18 vuotta, haluavat asettaa minut ehdokkaaksi, ja Keskustan puoluevaltuusto hyväksyy ehdokkuuteni, niin olen käytettävissä ja teen kaikkeni.

* * *

Lapin Keskustanuoret esittävät Janne Kaisanlahtea EU-vaaleihin

Keskustanuorten Lapin piiri esittää yksimielisesti, että Keskusta asettaisi Janne Kaisanlahden ehdokkaaksi Lapista ensi kevään EU-vaaleihin. Lapin Keskustanuoret pitävät tärkeänä, että Euroopan parlamentissa olisi jatkossakin lappilainen edustus.

"Lapin Keskustanuorten mielestä EU-vaaleihin tarvitaan nyt uuden sukupolven ehdokas, joka pitää esillä perinteistä alkiolaista keskusta-aatetta ja puolustaa Suomen itsemääräämisoikeutta EU:n kehityksessä. Janne Kaisanlahden laaja kokemus politiikan maailmasta sekä juridinen koulutus antavat hänelle hyvät edellytykset hoitaa yhteiskunnallisia tehtäviä myös vaativammilla tasoilla", toteaa varapuheenjohtaja Kristiina Niemelä.

Kaisanlahti, 33, on toiminut aikaisemmin Lapin Keskustanuorten puheenjohtajana ja toiminnanjohtajana. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri ja työskentelee kansanedustaja Eeva-Maria Maijalan eduskunta-avustajana. Hän kuuluu mm. Rovaniemen kirkkovaltuustoon sekä kirkolliskokoukseen.