Tämän tavoitteen mukaisesti olen pyrkinyt toimimaan ja äänestämään - sen vähän, mitä aluevaltuuston rivijäsen pystyy ja mitä liikkumavaraa valtiovallan epärealistiset ja karulla tavalla kohdennetut leikkaustavoitteet mahdollistavat.

Eniten kannan huolta näiden pienten kuntien osalta, missä vuodeosastoja ollaan lopettamassa, että saadaanko niiden tilalle riittävästi tehostetun palveluasumisen ja muiden ratkaisujen kautta tarvittavat mekanismit, niin että jokainen vanhus saa hänelle kuuluvat palvelut omassa kotikunnassaan. Yhteiskunnan sivistystason kertoo se, miten se kohtelee vanhuksiaan.

Se on tietysti oikea tavoite, että vuodeosasto ei ole kenenkään koti. Kuten koko soteuudistuksen alkuperäinen tavoite - ei uusi himmeli niin kuin jotkut väittävät - vaan kymmenien sairaanhoitopiirien, kuntayhtymien ym. himmelien purkaminen. Mutta aikaa tälle työlle on annettu nyt liian vähän, että näkisimme, mikä toimii ja mikä ei. Joudumme kiireellä ratkaisuihin, joiden lopputuloksen ennakointi on epävarmaa.

Aluevaltuuston toiminnassa on ollut monenlaisia jännitteitä ja jakolinjat menevät paitsi puolueiden välissä, niin myös niiden sisällä. Lehdistössä on arvioitu jakolinjojen menevät seutukuntien rajan mukaan. Vanhojen sairaanhoitopiirien kulttuurit kyllä vaikuttavatkin, mutta en jaksa nähdä, että kyse olisi yksinomaan maantieteellisistä rajoista. Ainakin minulle kyse on ennen kaikkea arvoista ja toimintatavoista. Uskon, että jokainen aluevaltuutettu haluaa vilpittömästi Lapin parasta. Mutta näemme asioita kovin eri tavalla. (Jotkut ovat arvioineet omaa äänestyskäyttäytymiseni motiiveiksi halua laajentaa kannatusta tulevissa vaaleissa joillekin tietyille alueille. Tällaiset arviot ovat pötyä, sillä ilmoitin jo 2022 talvella vaaleja käytäessä, että olen ehdokkaana vain tälle ensimmäiselle kaudelle.)