Ylläolevaa vaalilausetta käytettiin vuoden 1948 eduskuntavaaleissa. Sama lause sopisi Kemijärvellä myös tähän päivään.

On tunnettua, että Kemijärvellä on esiintynyt kuluneella vaalikaudella monia suuria kysymyksiä, joista on oltu eri mieltä valtuustossa. Usein puhutaan kauniita sanoja yksimielisyydestä, mutta ei sekään ole oikein, että pakotettaisiin olemaan kaikki samaa mieltä. Moniko nykyajan ihminen edes lähtisi sellaiseen kuntapolitiikkaan, jossa juntataan yhteen muottiin?

Minulle on sanottu, että en saisi näin vaalien alla muistuttaa tehdyistä ikävistä päätöksistä, kun vaaleihin pitää mennä yhtenäisenä. Olenkin koettanut pitää esillä myös niitä asioista, joista esim. oma puolueeni Kemijärvellä on ollut yksimielinen, kuten yksityisteiden auraus. Mutta on myös asioita, joista on oltu eri mieltä ja niistäkin on syytä puhua. Tänään Lapin Kansassa oli sitten haastattelu, jonka jälkeen päätin, että kerronpa edes tällä palstalla omat syvät tuntoni asioista, jotka ovat mieltäni vaivanneet jo kuukausien ajan.

Haastattelussa Massaliikkeen johtajina esiintyvät Heikki Nivala ja Juha Pikkarainen ennustelivat Keskustalle vaalitappiota. Juttu oli ajoitettu tietysti juuri ennakkoäänestyksen ensimmäiselle päivälle. Joku voi ihmetellä, miksi keskustalaisena esiintyvä Nivala haluaisi Keskustan häviävän vaaleissa. Kuitenkin Nivala uhosi jo talvella oman puolueen perustamisella, kunnes tajusi, että tältä listalta ei ole mitään mahdollisuuksia päästä valta-asemiin. En ole ollenkaan yllättänyt haastattelun sisällöstä, vaikka monet ovat kummastelleet, miksi keskustalainen ehdokas nakertaa oman puolueen vaalimenestystä vaalien ensimmäisenä äänestyspäivänä ilmestyvässä maakuntalehdessä.

Heikki Nivala nousi valtaan vuonna 2003, jolloin hänet ensimmäisen kauden valtuutettuna valittiin Kemijärven kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. Nivala oli Keskustan vuoden 2000 vaaleissa valituista valtuutetuista vähiten ääniä saanut ja hän oli puolueeseen sitoutumaton. Suhteellisessa vaalissa hän pudotti hallituksessa ääniharava Veikko Perälän. Keskustan ehdokas kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi oli Aulikki Imporanta, mutta Keskustan ryhmän hajotessa Nivala tuli valituksi vasemmiston valtuutettujen tuella. Sittemin vasemmisto on useasti muulloinkin tukenut "omaa poikaansa".

Tunnen nuo vaiheet aika hyvin, koska olin silloin Kemijärven Keskustan kunnallisjärjestön johtokunnassa. Olin 18-vuotias, nuori ja kokematon, joten en ymmärtänyt, minkälainen kehitys kaupunginhallituksen puheenjohtajan vaihdosta alkaisi. Vaikka en yhdessäkään puoluejärjestön äänestyksessä äänestänyt Nivalaa, kadun syvästi, etten ymmärtänyt vastustaa tapahtunutta pontevammin. Sanotaan, että ihmiset on myönnettävä omat virheensä ja opittava niistä. Tässä on yksi, tunnustan ja koetan ottaa opikseni.

Juha Pikkarainen iloitsi avoimesti Veikko Perälän kaatumisesta ja hän on jälkeenpäin jopa lehtien palstoilla kovasti kiitellyt, että Keskusta teki viisaasti vaihtaessa puolueensa nokkamiehen. Heikki Nivala kuulemma huomioi myös pöydän vasemmalla puolella istuvat. Tämä on varmasti totta, uskon Pikkaraisen olevan kehuissaan vilpitön.

Talven 2003 jälkeen Kemijärven politiikassa moni asia on muuttunut. Kaupunginhallituksen kokousten esityslistatkin yritettiin pimittää julkisuudelta. Hallintokulttuuri alkoi saada itäisiä piirteitä, Vasemmistoliiton valta-asema vahvistui. Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa Markus Mustajärvi sai suurvoiton, minkä seurauksena Pikkarainen sai kaksi "joo-miestä" valtuustoon lisää. Mustajärvi on sinänsä hyvä mies, rehellinen mies ja tulevaisuuden mies - mutta: hän on tulevaisuuden mies menneisyyden puolueessa. Mustajärven käsitys kunnallisesta demokratiasta on oikea ja hänen tahtonsa kehittää Kemijärveä vilpitön, mutta hänelle annettu ääni johtaa suhteellisen vaalitavan vuoksi vain Pikkaraisen vallan kasvuun ja hänen toimintatapojensa ja linjansa vahvistumiseen.

Kouluverkkoasiakin juntattiin läpi virkamiesten tahdon mukaan. Vielä muutama päivä ennen eduskuntavaaleja Heikki Nivala lupasi minulla tallessa olevalla sähköpostiviestillä äänestäjälle kunnioittavansa aiempaa valtuuston päätöstä kouluverkkoasiassa. Viikko vaalien jälkeen Nivalan tukimies, sivistysjohtaja Juha Narkilahti toi lukionsiirron uuteen käsittelyyn ja Nivala äänesti sen puolesta. Tiesin toki etukäteen, minkäarvoinen tämä lupaus oli. Se oli samanarvoinen kuin Narkilahden minulle kirjallisesti antama lupaus, että virkamiesten toimesta asiaa ei tuoda enää uuteen käsittelyyn.

Toinen huvittava tapaus oli se, kun kaupunginhallituksen kokouksista kiellettiin puhumasta sen jälkeen, kun kaupunginjohtaja Korva oli arvostellut voimakkaasti eräitä kemijärveläisiä yrittäjiä. Vihjailtiin oikein rikollisiksi, kun vuosivat julkisuuteen. No, lainoppineiden mukaan mitään rikollista ei tapahtunut. Minä olisin enemmänkin huolissani siitä, että ylipäänsä tällaisia asenteita esiintyy ja että kaupunginhallituksen puheenjohtaja sallii ala-arvoisten ja panettelevien puheenvuorojen käyttämisen. Kyllä Kemijärvellä on muitakin yrityksiä kuin Ikihirsi. Pienyrittäjien leimaaminen joiksikin "pullanpaistajiksi" on todella alentavaa ja vastenmielistä.

Sanotaan, että valta turmelee aina ja ehdoton valta turmelee ehdottomasti. Siksi valtaa tulee hajauttaa eikä keskittää. Keskitetyn vallan seuraukset on Kemijärvellä nähty. Massaliike teki hyvää työtä (minäkin olin mielenosoituksessa tehtaalla ja sanoin vieläpä ystävilleni, että vaikka ei pitäisikään Nivalan ja Pikkaraisen kunnallispoliittisesta linjasta, tulee tätä liikettä nyt tukea ja kerätä nimiä adresseihin), kuten myös monet muut tahot, jotka vaikuttivat asioihin vähemmän äänekkäästi, mutta ei oikein luoda mielikuvaa, että kaikki Massaliikkeen tekemien esitysten vastustajat ovat luopioita ja isänmaanpettureita. Massaliikkeen johtohenkilöt ovat itsekin viime kuukausina suoltaneet niin ristiriitaista tietoa, että olisi mahdoton edes olla sen kanssa kaikesta samaa mieltä. Se, että Massaliike sanoo puolustavansa lappilaista työllisyyttä, ei oikeuta kannattamaan sen esitystä, mikäli se todellisuudessa ei edistä uusien työpaikkojen saantia. Kukaan ei voi osoittaa, että pakkolunastushakemuksesta olisi koitunut mitään hyvää. Ainoastaan se vaaransi Kemijärven mainetta uskottavana toimijana.

Kuten olen jo arvannut, Kemijärven Vasemmistoliitto (= Pikkarainen) pyrkii luomaan jonkinlaista tikarinpistoteoriaa, jonka mukaan lopetetun sellutehtaan naurettavaa pakkolunastushakemusta vastustaneet pyritään leimaamaan luopioiksi ja ties miksi. Mutta vaikka hakemus olisi ollut yksimielinen, olisi se silti hylätty. Pakkolunastushakemuksella saatiin kyllä vielä vähän aikaa julkisuutta Massaliikkeen johtomiehille, mutta yhtään työpaikkaa se ei pelastanut. Uudet yrittäjät on pyritty leimaamaan lähestulkoon rikollisiksi. Joskus on tuntunut, että kaupungin johtomiehet ovat vain painaneet paniikkinappulaa.

Ihan oikeasti, tässä on ajateltava nyt muutakin kuin muutaman henkilön mahdollista kasvojen menestystä. Jos Nivala ja Pikkarainen saavat osakeantinsa joskus aloitettua ja lupaus uuden sellutehtaan rahoituksesta on totta, niin olemme varmasti kaikki hyvin tyytyväisiä. Mutta pitäisikö meidän muiden siihen saakka vain seisoa tumput suorina, puida nyrkkiä suljetun sellutehtaan aidan takana ja huutaa: "jos ei sellua, niin ei mitään muutakaan."

On tuntunut tosi pahalta seurata, miten Kemijärvestä syvästi välittäviä ihmisiä on leimattu jopa isänmaanpettureiksi ja suorastaan huijattu ihmisiä uskomaan ties mitä. Miten pahalta tuntuukaan, kun tietää, että tällä edistetään vain yksittäisten henkilöiden tarkoituksia, mahdollisia haaveita eduskuntaan ja Euroopan parlamenttiin, mutta kemijärveläisten elinolosuhteet eivät tästä kummene.

Anteeksi nyt, että tuli tämmönen kriittinen kirjoitus. Kemijärvellähän on linja ollut pitkään jo se, että ensin jotkut tekevät monenlaista vääryyttä ja ovat siitä hiljaa. Sitten kun joku sen paljastaa, haukutaan hänet riidankylväksi ja mustamaalaajaksi. Kuitenkin koska Heikki Nivala näyttää esiintyvän ikään kuin hän olisi Vasemmistoliiton ehdokas, on minulla oikeus puolustaa Keskustaa ja niitä valtuutettuja, jotka ovat muistaneet, että Kemijärvellä on elettävä mielenosoitusten päättymisen jälkeenkin.

Keskusta on toki tehnyt virheitä, kukapa olisi virheetön, aluepoliittinen linja on vaatinut kirkastamista. Mutta en jaksa uskoa, että joku muu hallituskoalitio olisi voinut hoitaa Stora Enson päätöksen jälkeistä tilannetta paremmin. Ja jos Kemijärvellä kunnallisvaaleissa Keskusta häviää, niin mikä olisi vaihtoehto? Kemijärven vastuullisilla päättäjillä on hyvät suhteet valtakunnan johtoon saakka ja he voivat todella vaikuttaa asioittemme edistämiseen jatkossakin. Huutamisella saa kyllä hetkellistä kansansuosiota, mutta minkälaiset mahdollisuudet on pärjätä neuvottelupöydässä, jos on ensin haukkunut joka tuutissa pöydän toisella puolella istuvia?

Onko Kemijärvi vain kahden miehen show? Haluammeko jatkuvia mielenosoituksia, hautajaismarsseja ja kaupungin johtoon kommunisteja? Kemijärven Keskustan riveissä on suuri joukko harkitsevia, maltillisia ja aidosti kotiseudun etua omaa etua tärkeämpänä pitäviä naisia ja miehiä. Haluammeko heidän hoitavan asioitamme, vai kenties heidän, jotka uskovat aikaa sitten kelvottomaksi todettuun aatteeseen?