IMG_8581.jpg

Olen kirjoittamassa uutta kirjaa, joka on jo valmistumaisillaan. Kirja kertoo ajatuksistani Keskusta-aatteesta ja puolueesta. Kirja ei tule myyntiin, koska sen tarkoitus ei ole kerätä varoja, vaan saada mahdollisimman laaja lukijakunta. Julkaisen kirjan lähiviikkoina pdf-muodossa Internetissä. Painatan sitä myös pienen erän ja lähetän henkilöille, joilla ajattelen asian voivan kiinnostaa. En tiedä, onko tämä turhaa, mutta koen, että jotakin piti tehdä. Ja tämän osasin, enempään vaikuttamiseen eivät voimani näissä olosuhteissa riitä. Perustelut kirjan synnylle löytyvät esipuheesta, jonka julkaisen tässä :)

* * *

LUKIJALLE

Kesän 2016 Keskustan puoluekokoukseen kokosin Katri Kulmunin ja Markus Ylimaan kanssa pientä lehtistä Jos Keskusta syntyisi tänään… Juuriltaan kasvava kansanliike.

Mielessäni kävi tuolloin, että keskustalaisen kansanliikkeen olemuksesta voisi kirjoittaa joskus enemmänkin, kun vain aikaa riittäisi.

Ajatus heräsi uudestaan mieleen talvella 2018, jolloin sain presidentinvaalien jälkeen runsaasti kielteistä palautetta Keskusta-liikkeen tilasta ja poliittisesta linjasta. Tähän esitettyyn kritiikkiin minäkin pääosin yhdyin. Mutta aloin miettiä, täytyisikö ja voisiko vielä tehdä jotain asioiden korjaamiseksi. Vai onko oltava hiljaa, ettei ”keikuta venettä”, kuten ennen vuoden 2011 vaalien murskatappiota varoiteltiin?

On helppo esittää arvostelua, mutta vaihtoehtojen esittäminen on jo vaikeampaa. Koetan omalta vähäiseltä osaltani täyttää tätä puutetta tällä kirjoituksellani.

En kuvittelekaan, että tämä kirjanen sisältäisi ehdottoman ja lopullisen totuuden Keskusta-aatteesta ja puolueen oikeasta suunnasta. En ole pyrkinytkään esittämään mitään kaiken kattavaa poliittista toimintaohjelmaa. Puutteeni ja elämänkokemukseni vähäisyyden tiedostaen haluan ainoastaan kertoa omista havainnoistani keskustalaisessa kansanliikkeessä ja käsityksistäni, millainen puolueen tulisi olla.

Lähteenä olen käyttänyt runsaasti puolueemme suurten vaikuttajien ajasta aikaan koskettavia kirjoituksia. Ennen kaikkea olen halunnut peilata Maalaisliitto-Keskustan historian keskeisiä tapahtumia ja aatevirtauksia tähän päivään. Mitä niistä kenties olisi opittavissa?

Toivon, että lukija – vaikkei kaikkiin mielipiteisiini yhtyisikään – voisi saada tästä edes hitusen inspiraatiota omiin pohdintoihinsa ja mahdollisiin toimiinsa Keskusta-liikkeen kehittämiseksi. Ja puolueen sisällä käytävään aatteelliseen keskusteluun.

Kirjoitukseni kumpuaa ensisijaisesti Keskustan tilanteesta kirjoitusajankohtana, talvella 2018. Toivon, että teksti sisältää kuitenkin sellaisia ajatuksia, jotka ovat käyttökelpoisia pitkienkin aikojen päästä. Niin kauan kuin Suomen kansa ja suomalainen kulttuuri elävät, on myös alkiolais-kekkoslaiselle, köyhän asian muistavalle, pienyhteisöjen voimaan uskovalle, samalla kertaa kansallisista arvoista ponnistavalle ja globaalia vastuuta kantavalle sivistysliikkeelle tarvetta.

Kenties jonkun mielestä kirjoitan sellaisia asioita, joita muutkin ovat joskus esittäneet. Epäilemättä monikin on tehnyt Keskusta-aatteen juurilta ja puolueessa toimiessaan samoja päätelmiä kuin tässä on esitetty.

Sylvi Kekkosen sanoin haluan kuitenkin puolustautua: ”Omakohtaiseen havaintoon perustuvat oivallukset ovat uusia itse kullekin, kuinka latteita ja kuluneita lienevätkin muille.”

Monet tässä esitetyt ajatukset ovat syntyneet käytyäni keskusteluja ystävieni ja puoluetovereitteni kanssa. Tekisin vääryyttä, jos luettelisin tässä nimiä, koska joku kuitenkin voisi jäädä pois. Kiitos kuitenkin kaikille.

Helsingissä, 5.3.2018
Janne Kaisanlahti