Otettuamme turpiin presidentinvaaleissa on Keskustalle alettu lyödä uudelleen auringonlaskun puolueen leimaa. On sanottu, että meistä tulee Kokoomukselle samankaltainen apupuolue kuin Vasemmistoliitto on SDP:lle.

Niin ei tule varmasti käymään, jos pidämme arvopohjastamme kiinni ja toimimme lujemmin lupaustemme täyttämiseksi. Keskustan on muistettava missä sen juuret ovat. Kunhan juuret kestävät, niin kasvu on turvattu. Ja se, että Keskustasta on tullut "hyssyttelevä joo-joo-kerho" - se on aivan totta, mutta onneksi se on nyt uskallettu sanoa ääneen ja keskustelu avattu.

Totuus on, että Annelin aikana voitimme kaikki vaalit. Sen jälkeen tilanne on muuttunut. Käytyä presidentinvaalikampanjaa siitä tuskin voi syyttää, ainakin kokonaan. Kampanja onnistui mielestäni niissä puitteissa kuin se oli ylipäänsä mahdollista. Ihmiset ovat menettäneet luottamuksen Keskustan hallituspolitiikkaan, se on suurin syy. Syrjäseudut ovat entisestään kurjistuneet, vaikka suurta muutosta luvattiin ennen viime eduskuntavaaleja ja annettiin ymmärtää, että kaikki paha johtuu Lipposesta.

Puoluesihteeri Eero Lankia on tehnyt hyvää työtä puoluesihteerinä. On surullista, jos hänestä tehdään syntipukkia. Syyt epäonnistumisiin ovat syvemmällä.

Mielestäni on aika tuulettaa puoluejohtoa. Kenttäväki sen sitten ratkaisee kesäkuussa Oulun puoluekokouksessa. Tuntuisi siltä, että esimerkiksi Paula Lehtomäki tai Sirkka-Liisa Anttila voisivat olla hyviä nimiä puolueen uudeksi puheenjohtajaksi. Pakko niitä nimiä on uskaltaa pikkuhiljaa heittää keskusteluun.