Tänään vietetään Eurooppa-päivää. Pidittepä EU:sta tai ette, niin muistakaa käydä äänestämässä omia arvojanne ja tavoitteitanne edustavia ehdokkaita!

Tänään on myös henkilökohtaisessa elämässäni merkkipäivä. Tasan 19 vuotta sitten, 9.5.2000, liityin Suomen Keskustan jäseneksi. Olin tuolloin 15-vuotias. Paljon muistoja mahtuu tähän taipaleeseen. Suomi tarvitsee jatkossakin Keskustaa, mutta tämän kansanliikkeen on kasvettava juuriltaan. Riippumatta siitä, joutuuko/pääseekö Keskusta hallitukseen tai oppositioon, on perusteellinen pyykinpesu ja aatteellinen selvitystyö edessä, jos halutaan estää puolueen kuihtuminen Ruotsin Keskustan kaltaiseksi pikkupuolueeksi.

Alla on kaksi vanhaa kuvaa puoluetaipaleeni alkuvaiheista. Ensimmäisessä kuvassa olen ensimmäisessä puoluekokouksessani Hämeenlinnassa kesäkuussa 2002, Anneli Jäätteenmäen kampanjatarra puseron rintamuksessa. Vieressäni istuvat rouvat, Kaarina Soppela ja Tarja Perälä, ovat nyt tukijoitani EU-vaaleissa. Toisessa kuvassa olen marraskuussa 2004 Brysselin-lentokentällä, palaamassa ensimmäiseltä Brysselin-matkaltani, tuolloin vielä Keskustan riveissä toimineen Paavo Väyrysen vieraana. Vieressäni istuu Susanna Junttila, johon tutustuin tuolla matkalla, ja joka on nyt yksi kampanjapäälliköistäni.

19 vuoden taipaletta Keskusta-liikkeessä juhlistan laulun sanoin:
"En päivääkään vaihtaisi pois
Vaik' tuskaakin menneessä ois
Sen kautta oon kasvanut ymmärtämään
Vihdoinkin kaiken tään"

historiaa.jpg