Kyyhkynen.jpg
 
Tänään sain jälleen suruviestin. Se on koskettanut varmasti hyvin monia kemijärveläisiä. Kemijärven kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja, pitkäaikainen kunnallismies, maanviljelijä Timo Kyyhkynen on ylittänyt iäisyyden rajan. Timo uupui vaikeiden sairauksien murtamana kotonaan Levärannan Kaurilassa tänä aamuna 80 vuoden iässä.
 
Timo syntyi 17.2.1941 Yrjö ja Lyydia Kyyhkysen viisilapsisen perheen nuorimpana Kemijärven Kostamossa. Isä kaatui jatkosodassa Kiestingin taisteluissa Timon ollessa reilun kahdeksan kuukauden ikäinen. Eräässä viimeisistä kirjeistään kotiin isä kysyi: ”Onko lapsemme terveet? Ja joko Timo juoksee?” Sotaorpona isänmaalliset asiat olivat hänen sydäntään lähellä halki elämän.
 
Sodan jälkeen lapseton setä, Kaurilan tilan isäntä Aleksi Kyyhkynen ja hänen vaimonsa Tyyne adoptoivat Timon, ja hän muutti isänsä suvun kotikylään Levärannalle. Timo varttui ja teki aikanaan elämäntyönsä Kaurilan tilalla. Hän oli ahkera ja innokas maanviljelijä, karjankasvattaja ja metsien hoitaja. Vastuulleen uskotuissa lukuisissa maa- ja metsätalouden luottamustehtävissä hän pyrki edistämään alkutuotannon toimintamahdollisuuksia.
 
Timon yhteiskunnallista toimintaa ohjasivat maahenki ja kotiseuturakkaus, perusarvot koti, uskonto ja isänmaa sekä perinteinen maalaisliittolais-keskustalainen aate. Jo nuorena poikana hän oli ollut kuuntelemassa Urho Kekkosen puhetilaisuutta. Timo toimi kaupunginvaltuutettuna vuosina 1989–2012 sekä hoiti yli 40 vuoden ajan erilaisia kunnallisia luottamustehtäviä, joista mainittakoon mm. kaupunginhallituksen jäsenyys ja teknisen lautakunnan puheenjohtajuus. Vuosikymmenten ajan Timo oli myös Keskustan Levärannan osaston puheenjohtaja ja hänet palkittiin Keskustan kultaisella ansiomerkillä. Hän oli pitkään mukana myös Lions Clubin ja 4H-yhdistyksen toiminnassa.
 
Timo perehtyi hoitamiinsa asioihin huolellisesti. Hän on tiedonhaluinen ihminen. Vaikka hän oli käytännön työmies, niin hän myös luki paljon ja hankki tietoa erilaisilta elämän aloilta. Hänen kanssaan oli helppo keskustella mitä moninaisimmista asioista.
 
Kemijärven seurakunnassa Timo toimi kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsenenä ym. tehtävissä yhteensä 30 vuoden ajan. Jo lapsuudessaan Timo oli saanut omakohtaisen kristillinen vakaumuksen, lestadiolaiseen uusheräykseen perustuvan Levärannan perinteisen kristillisyyden perustalta. Tuleva lähtö ei häntä pelottanut, vaan hän oli rauhallisin mielin, luottaen Golgatan sovitustyöhön. Viimeiseksi jääneessä kirkkovaltuuston kokouksessaan Timo pyysi, että laulaisimme lopuksi tutun virren ”Jeesuksesta laulan”. Tuo virsi päättyy sanoihin: ”Pääsen asukkaaksi kultakaupunkiin, viedään vierahaksi häihin iäisiin.” – Vain muutamaa viikkoa myöhemmin tämä sai käydä hänen kohdallaan toteen.
 
Lähinnä Timoa jäivät kaipaamaan vaimo, kolme lasta perheineen ja laaja sukulaisten ja ystävien joukko. Toivon omaisille voimaa surun keskellä.
 
Henkilökohtaisesti muistan Timoa suurella lämmöllä. Teimme tiivistä yhteistyötä parin vuosikymmenen ajan. Mielessä ovat ne lukemattomat kerrat, kun saavuin hänen kotiinsa vierailulle, Timo istui olohuoneen pöydän ääressä, nosti katseensa paperipinojen takaa ja lausui iloisesti: ”No terve!” Kun nuorena tulin mukaan paikallispolitiikkaan, niin Timo kannusti, rohkaisi ja tuki minua – silloinkin, kun moni muu puoluetoveri oli sitä mieltä, että minun poliittinen urani joutaisi katkaista alkuunsa. Teimme paljon yhteistyötä ja Timo oli minulle esikuva horjumattomasta maan, maaseudun, maakunnan ja Maalaisliiton miehestä. Hänen luonnonläheinen, lappilainen elämäntapansa oli ihailtavaa.
 
Harvaa ihmistä kohtaan tässä maailmassa olen yhtä suuressa kiitollisuudenvelassa. Aateveljen, uskonveljen ja hyvän ystävän muistoa kunnioittaen.