Viimeisimmässä gallupissa Keskustan kannatus oli 11,0 %. Mietin, että kuinkahan alas tuo vielä tuosta tippuu?

Monet sanovat, että kannatuksemme on niin huono, koska olemme punavihreän hallituksen takuumiehenä. Ja on varmaankin totta, että nykyisessä hallitusyhteistyössä meillä on haastavaa olla. Moni kannattaja kokee, että valtion velkaantumisesta ei kanneta riittävää vastuuta. Vihreät ovat aktiivisia monissa sellaisissa kysymyksissä, jotka käyvät kipeästi peruskannattajakuntamme arvoja vastaan. Ja SDP on osoittautunut monen mielestä punavihreämmäksi kuin kenties hallitusta tehtäessä meidän puoleltamme odotettiin.

Toisaalta - Keskustan historian surkein vaalitappio otettiin keväällä 2019, porvarihallituksen neljän vuoden jälkeen. Silloin syynä ei voinut olla meidän liika punavihreys. Se ei selity vain sillä mantralla, että Suomi piti panna kuntoon ja Kepu kantoi vastuuta. Eivät meidän äänestäjät ole tyhmiä. He kestävät kyllä kipeitäkin ratkaisuja. Mutta teimmekö todella kaikkemme 2015-19 hallituskaudella, että kannattajat pysyvät mukana? Oliko pakko ajaa taksilaki vastoin puoluekokouksen kantaa tai oliko pakko valita jo Kokoomuksen listalla menossa ollut Berner liikenneministeriksi Kepun mandaatilla ministeriksi? Oliko kaikissa päätöksissä otettu huomioon niiden vaikutus kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elinolosuhteisiin?

Valitettavasti asiasta on ollut hyvin vaikea käydä edes keskustelua, kun syytetään veneen keinuttamisesta ja leimataan huonoksi keskustalaiseksi, tai ainakin sanotaan, että ei pidä muistella menneitä. Vaikka näiden kriitikoidenkin motiivina voi olla yhtä vahva rakkaus puoluetta ja isänmaata kohtaan, ja pelko kansanliikkeen näivettymisestä uudeksi suomenkieliseksi RKP:ksi. Emmekä nouse uudestaan, jos virheistä ei opita.

Lisäksi en malta olla huomauttamatta, että kesä 2020 käytettiin repivään puheenjohtajataistoon, jossa keskeinen argumentti Katrin kaatamiseksi oli se, että pitää saada puheenjohtaja, joka pelastaa Keskustan gallupluvut. No, demokratia toimii ja sen mukaan mennään. Mutta jos silloin tai edes sen jälkeen olisi haluttu yhtenäistää puoluetta, niin kenties senkin eteen olisi voitu jotain tehdä. Siitä isoin vastuu on niillä, joilla on valta. En osaa tietenkään sanoa, miten kannatus olisi kehittynyt Katrin johdolla, tai olisimmeko silloin edes jatkaneet tässä hallituksessa näin pitkälle. Mutta väitän, että jos sitä ohjelmaa, jota Katri pj-kampanjoissaan, niin poliittisen linjan kuin puoluekoneiston kehittämisen osalta ajoi, olisi päästy toteuttamaan, niin tuskin ainakaan nykyistä huonommassa tilanteessa olisimme.