Armon vuosi 2012 on eletty. Vuoden päättyessä on syytä jälleen toistaa ne viisaat sanat, joita mm. presidentti Urho Kekkonen muistaakseni eräässä uudenvuodenpuheessaan kerran siteerasi: "Katso taaksepäin, kiitä. Katso eteenpäin, luota. Katso ylöspäin, usko."

Olen saanut pitää lähimmät omaiseni luonani myös kuluneen vuoden aikana. Kiitos kaikille läheisilleni ja ystävilleni, joiden tukeen olen saanut jälleen luottaa. Vuoteen mahtuu monia hyviä muistoja, onnistumisia, työtä ja yhteistyötä - ja myös monia pettymyksiä, takaiskuja ja mielipahaa. Sellaistahan elämä on kaikkine väreineen.

Koko kuluneen vuoden olen tehnyt leipätyöni edelleen Eeva-Maria Maijalan eduskunta-avustajana. Olen työskennellyt pääasiassa maakunnasta käsin, jonkin verran myös paikan päällä Eduskuntatalolla Helsingissä. Poliittinen toiminta on näin ollen leimannut pitkälti sekä työtä että vapaa-aikaa. Olen erittäin tyytyväinen mielenkiintoiseen työhöni ja olen kiitollinen siitä etuoikeudesta, jonka työ Suomen tärkeimmässä valtioelimessä minulle tarjoaa. Samalla tietysti pohdin joskus, onko hyväksi, että elämässä yhteiskunnallinen toiminta saa liian suuren jalansijan.

Talvella käytiin presidentinvaalit, joissa tein parhaani mukaan vaalityötä Paavo Väyrysen valinnan hyväksi. Vaikka Väyrynen ei päässytkään toiselle kierrokselle, Keskustan kannatus lähti nousuun. Väyrysen kampanjassa osoitettiin, minkälaisella poliittisella linjalla Perussuomalaiset voitetaan. Tästä olisi syytä ottaa oppia. Toisella vaalikierroksella kannatin ja olin julkisesti mukana Sauli Niinistön kampanjassa. Vaikka Niinistön ulkopoliittiset painotukset ovatkin monin tavoin kaukana omistani, katsoin velvollisuudeksi olla näyttämässä esimerkkiä, että keskustalaiset eivät jäisi kotiin ja edistäisi näin tilannetta, jossa Vihreiden ehdokas olisi tullut valituksi. Niinistö tulikin valituksi historiallisen suurella äänimäärällä toisella kierroksella.

Keväällä Suomen ev.-lut. kirkon sisällä käytiin kirkolliskokouksen maallikkojäsenten vaali. Tulin valituksi yhdeksi Oulun hiippakunnan kahdeksasta maallikkojäsenestä. Olen syvästi kiitollinen kaikille minua äänestäneille. Kirkolliskokous kokoontuu kahteen istuntojaksoon vuosittain, viikko toukokuussa ja viikko marraskuussa. Tulin lisäksi valituksi kirkon lakivaliokuntaan, joka on kokoontunut useita kertoja vuoden aikana. Toivon voivani olla äänestäjien luottamuksen arvoinen. Tarvitsen esirukouksia työhöni. Kemijärvellä olen toiminut kirkkovaltuuston puheenjohtajana kuluneen vuoden aikana.

Kesäkuussa pidettiin Keskustan puoluekokous Rovaniemellä. Tapahtuma oli tietysti huikea, kuten suuren kansanliikkeemme puoluekokoukset aina. Omat ehdokkaani jäivät jälleen pääasiassa valitsematta, ja kyllähän se tietysti pisti miettimään myös sitä, kuinka paljon itselle ja omille ajatuksille on puolueessa tilaa. Sovinnon ja yhteistyön rakentaminen puolueen sisälle on erittäin tärkeätä, jos suomalaiset maakunnat ja maaseutuhenkinen elämänkatsomus halutaan pelastaa. Toivon ja uskon, että tässä onnistutaan nyt paremmin kuin kaksi vuotta sitten Lahden katastrofaalisen puoluekokouksen jälkeen. Virheitä me kaikki teemme, mutta viisas oppii niistä - ja parasta on, jos oppii jopa toisten virheistä, niin että itse ei tarvitse kaikkea kokeilla.

Syksyllä valmistauduttiinkin sitten kunnallisvaaleihin. Ehdokashankinta ja kampanjoiden rakentaminen käy työstä, mutta siihen on tässä jo alkanut vähitellen kokemusta kertyä. Kemijärvellä minä ja äitini tulimme valituksi uudelleen. Minulle valtuustokausi on toinen, äidilleni neljäs. Valitettavaa oli, että monta hyvää yhteistyötoveria, kuten Kaarina Soppela, Ahti Majava, Timo Kyyhkynen ja Kaarlo Jankkila putosivat kukin pitkän valtuustouran tehtyään. Kemijärvellä vaalikampanjaan kuului varsin järjestelmällinen perättömien tietojen levittäminen ja jopa arvovaltaiselta taholta harjoitettu mustamaalaus, joka kohdistui erityisesti kaupunginhallituksen puheenjohtajana erittäin vaikeissa olosuhteissa toimineeseen Kaarina Soppelaan. Toivon, että kunnalliselämää tulevalla valtuustokaudella eivät leimaa niin vahvasti oman edun ja vallan tavoittelu sekä kaupunginjohtajaan kohdistettu ajojahti, kuten kuluneen kauden lopulla on käynyt.

Rovaniemelläkin käytin aikaani vaalityöhön useille luotetuille keskustatovereille. Rovaniemellä hyvät ystäväni Sanna Karhu ja Susanna Viitala tulivatkin valituksi valtuustoon, Sanna ensi kertaa ja Susanna toiselle kaudelleen. Ystäväni Lasse Kontiola putosi valitettavasti valtuustosta, jääden vain viiden äänen päähän valinnasta.

Kotiseutuni, Kemijärven ja koko Lapin alasajo on jatkunut kuluneenkin vuoden aikana. Keskittämispolitiikkaa on pyritty jatkuvasti kiihdyttämään. Jotakin myönteisiäkin ratkaisuja on toki esiintynyt. Silti tarvitaan todellinen suunnanmuutos. Pohjoisessa on Suomen tulevaisuus. Tämän monet myöntävätkin, mutta eivät ole valmiita myöntämään resursseja alueemme kehittämiseen. Minä kuitenkin uskon, että Lappin tulevat vuodet eivät ole jatkuvaa alamäkeä.

Olen tehnyt muutamia ulkomaanmatkoja kuluneen vuoden aikana, mutta etupäässä on haluttanut pysyä Suomessa ja varsinkin kesällä Lapin maisemissa. Työn puolesta olen joutunut liikkumaan runsaasti Suomen halki, niin vapaa-aikana ei ole kovin suuresti huvittanut istua junissa tai lentokoneissa.

Suvussani sattuneista kuolemantapauksista mainittakoon isotätini Katri Mustakankaan poismeno syyskuussa 92 vuoden iässä. Hän oli osallistunut sotavuosina Lotta Svärd -toimintaan ja vaali halki elämänsä isänmaallisia arvoja.

Toivotan kaikille blogini lukijoille Hyvää Uutta Vuotta 2013!

Katso taaksepäin, kiitä. Katso eteenpäin, luota. Katso ylöspäin, usko.

* * *



Kampanjoimassa Rovaniemen Sampo-aukiolla Paavo Väyrysen puolesta - minä, Anja Hannula, Sanna Karhu ja Pekka Lehto.



Kiinan muurilla helmikuussa 2012.



Ensimmäisellä istuntokaudellani Suomen ev.-lut. kirkon kirkolliskokousedustajana, Turun kristillisellä opistolla.



Luotetut pitkäaikaiset ystäväni ja aatesisaret Maria Mäntysaari ja Hanna Plosila puoluekokouksen toimitsijoina. Keskustan puoluekokous on suuri tapahtuma, jossa vapaaehtoisten talkoolaisten panos on välttämätön.



Isoäitini Else Kaisanlahti täytti 80 vuotta 25.6.2012. Pidimme pienet juhlat Kemijärven Puustellissa. Kuvassa Pöyliöjärven rantaa, mummin lapsuusmaisemia.



Mummi ja ukki metsätöissä.



Kunnallisvaalikampanjointia Kemijärvellä.



Joulukuussa ottamani kuva Unkarin parlamenttitalosta. Tonava virtaa Budapestin halki.