Pidin oikeusnotaariksi valmistumiseni johdosta vähän kahvittelua Kemijärven Puustellissa 18.6.2009. Vaikka minua tuskin kukaan kuoltuani tulee luonnehtimaan ”vaatimattomaksi ja hiljaiseksi ihmiseksi”, niin olen aina pitänyt enemmän järjestää muille juhlia kuin pitää niitä itselleni. Mutta kuten olen sanonut, koska nykyään ihmiset kokoontuvat lähinnä vain häihin ja hautajaisiin, ja koska häitä ei näyttänyt ainakaan tälle kesälle tulevan, ei omia eikä toisien, ja Ämmi-vainajan hautajaiset olivat talvella, niin nyt oli aika iloisemmalle kokoontumiselle.

 

Huomattava osa sukulaisistani asuu kaukana, samoin lukuisat ystäväni ovat koulut käytyään lähteneet pois pohjoisesta. Monet yhteistyötoverini eri järjestöjen piiristä ovat hekin sijoittuneet ympäri maata. Tämä luonnollisesti rajoitti osallistumista. Sain monilta kaukaisilta sukulaisilta ja ystäviltä kortteja, kukkia ja lahjoja, joten hekin olivat näin hengessä mukana – lämmin kiitos kaikille! Ja tulihan paikallekin ihan mukavasti väkeä.

 

Tunturilan pitopalvelusta Aulikki-emännän johdolla oli tuotu monenlaista suolaista ja makeaa tarjottavaa, ja myös isovanhempani olivat valmistaneet leivonnaisia. Maljoja ei luonnollisestikaan nosteltu eikä alkoholia tarjoiltu. En ole mistään sellaisesta ryhmittymästä, joka pakottaisi olemaan juomatta. Minulla vain on ollut aika hauskaa kohta 25 vuotta selvin päin, niin en ole ajatellut enää muita vaihtoehtoja kokeilla ja uskon, että kaikki vieraani tämän kestivät.

 

Lauloimme yhteislauluna muutamia Siionin matkalauluja, jotka ovat mielestäni hyvin kauniita. Sitten Eero Kaisamatti soitti haitaria ja Tarja Perälä laulatti meillä tutut yhteislaulut: Arvon mekin ansaitsemme, Kotimaani ompi Suomi sekä Kemijärvi-valssin.

 

Lähimmistä omaisistani olivat paikalla vanhempani Tarja Kaisanlahti ja Unto Kaisamatti, isovanhempani Else ja Heino Kaisanlahti sekä Marjatta ja Mauri Kaisamatti, äitipuoleni Marja-Riitta Kaisamatti sekä veljeni Jyrki ja Jukka. Jyrki oli sotilaspuvussa, hän oli päässyt lomille muutama tunti aikaisemmin; parin viikon päästä hän pääseekin siviiliin. Lähisukulaisista paikalle pääsivät myös Else-mummini sisar Eila Lehtelä miehensä kanssa, Heino-ukkini veli Akseli Kaisanlahti vaimonsa ja tyttärensä kanssa, isosetäni leski Elli Kaisanlahti tyttärensä kanssa. Isänpuoleista sukulaisista minua tulivat tervehtimään Ranualta isoenoni, pitkäaikainen kunnallismies Tauno Hiltula perheineen sekä Mauri-ukkini serkut Eero Kaisamatti ja Risto Kaisamatti vaimoineen. Paikalle saapui myös äitipuoleni äiti Anna-Liisa Kulppi.

 

Ensimmäisenä Puustellin ovesta saapui joukko kemijärveläisiä aatetovereitani valtuutettu Kaarina Soppelan johdolla. Keskustalaiset ystäväni Kaarina Soppela, Aulikki Imporanta, Tarja Perälä, Kaisa Juujärvi, Tuulikki Juujärvi ja Timo Kyyhkynen antoivat lahjaksi paikallisen taiteilijan maalaaman kauniin talvimaiseman Kemijoen varresta; se löytää paikkansa Rovaniemen-asuntoni seinältä.

 

Eivätkä suinkaan vain omat aatetoverini käyneet minua tervehtimässä. Ensimmäisten joukossa saapui Kokoomuksen valtuutettu Pertti Poropudas. Kokoomusta edusti myös pitkäaikainen yhteistyötoverini Irma Kortelainen, joka kollegani Kemijärven kirkkovaltuustossa; kaupunginvaltuuston Irma jätti viime vaaleissa 24 vuoden jälkeen. Sosialidemokraatteja edustivat puolestaan ystäväni Lasse Haarahiltunen sekä Eila Hyvönen ja hänen miehensä. Lasse ja Eila ovat molemmat kaupunginvaltuutettuja ja Eilan kanssa pidämme ääntä myös kirkkovaltuustossa.

 

Kemijärven kaupungin nuorisotoimea edusti nuorisosihteeri Kaisu Kilpeläinen, ja hänen kanssaan saapui myös entinen kulttuurisihteeri Raila Hiltunen. Olin aikanaan neljä kuukautta työssä nuorisotoimessa, miltä ajalta minulle on jäänyt monia ystäviä. Raila on pitkän linjan vasemmistolainen, mutta olemme silti ystäviä ja monestipa on löytynyt asioita, joista olemme olleet samaakin mieltä.

 

Kemijärven seurakunnan tervehdyksen minulle toivat talouspäällikkö Esa Kujala ja toimistosihteeri Riitta Vihriälä. Lähetystyön puolelta minua onnittelivat lähetyssihteeri Ritva Uusitalo ja lähetystyön johtokunnan jäsen, opettaja Eeva Heinonen. Kotiseurakunnan muistaminen oli luonnollisesti minulle hyvin liikuttavaa. Vaikka minkään seurakunnan jäsenyys ei sinällään pelasta, vaan ainoastaan usko Jeesukseen, niin kotiseurakunta on tietysti minulle hyvin rakas (vaikka joissakin kysymyksissä silloin tällöin käytän siellä kriittistäkin ääntä). Yksi asia kaikkia kristittyjä yhdistää – tunnustamme, että Jumalan poika Jeesus Kristus on voittanut synnin ja kuoleman Golgatan ristillä!

 

Entisiä opettajiakin saapui juhlatilaisuuteen ilahduttavan paljon. Ala-astevuosiltani minua muistivat kolmannen ja neljännen luokan opettajani Airi Kanniainen sekä hänen samoihin aikoihin koulun rehtorina toiminut miehensä Eero Kanniainen. Yläastevuosinani minua opettaneet, historian ja yhteiskuntaopin lehtori Raili Toivanen sekä biologian ja maantiedon rehtori Timo Korva kävivät samoin minua tervehtimässä. Lukioväestä minua puolestaan kävivät onnittelemasta englannin lehtori Pirkko Gröötilä, historian ja yhteiskuntaopin lehtori Lea Mourujärvi, joka on myös valtuustotoverini ja Matti Oskari Lahtelan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja, sekä koulun pitkäaikainen kanslisti Eeva Kantola. Samoin paikalle saapui taiteilija Ritva K. Imporanta, jonka taidekoulua kävin lapsuudessani seitsemän vuoden ajan.

 

Kemijärven Suomi-Amerikka Yhdistystä edusti puheenjohtaja, lehtori Kirsti Honkanen, joka on toiminut yhdistyksemme puheenjohtajana vuodesta 2005. Samoin tilaisuuteen saapuivat myös yhdistyksen sihteeri, opettaja Airi Kellokumpu ja hänen miehensä, Asuste Oy:n toimitusjohtaja Hannu Kellokumpu. Itse olen M.O. Lahtelan Perinneyhdistyksen sihteeri ja olen sitä kautta myös tehnyt yhteistyötä Kellokumpujen kanssa, sillä Hannu Kellokumpu on kansanedustaja Lahtelan tyttärenpoika. Kemijärven kotiseutuyhdistys Kotikiekeröä puolestaan edusti puheenjohtaja, maanviljelijä Pekka Narkilahti.

 

Paikallislehti Koillis-Lappia edustivat lehden päätoimittaja Anita Seppänen sekä vs. myyntipäällikkö Sari Kananen. Lehden kanssa olen tehnyt hyvää yhteistyötä jo kohta vuosikymmenen ajan. Toimittajakuntaa edusti myös Unto Viitamäki, joka on niin ikään kirkkovaltuustokollegani.

 

Lapsuudenperheeni tuttavista olivat paikalla hyvät naapurit Pertti ja Lea Lampela sekä Raimo ja Sylvi Kiiskinen. Lapsena olin seurakunnan kerhossa Kaisa Heikkisen ohjauksessa; hän tuli juhliini miehensä kanssa. Kotikylästäni Levärannalta paikalle tulivat Pertti ja Maire Kyyhkynen. Vanhoista koulukavereistani paikalla oli ekaluokalta lukion loppuun saakka samoja kouluja käynyt Mikko Alaluusua kihlattunsa kanssa. Soppelan kylästä juhliini saapui kylä- ja puolueaktiivi Irja Uusisalmi.

 

Ämmi-vainaja, eli isomummini Hulda Kaisamatti, pääsi Taivaan kotiin 2.1.2009. Vielä joulun alla hän kyseli minulta, enkö jo kohta valmistu. Maisin silmin hän ei sitä saanut nähdä. Vein Puustellin salin seinälle hänen muotokuvansa, joten sillä tavoin hänkin olla tilaisuudessa mukana meidän mielissämme. Vein juhlan päätyttyä ruusukimpun hänen haudalleen.

 

Useat vieraani kysyivät, mitä aion nyt ja toivoivat, että jään Lappiin. Sehän tässä on koko ajan ollut tarkoituksena. Maisteritutkielman pyrin saamaan valmiiksi loppukesään mennessä. Sitten pitäisi töitä löytää. Toisin kuin eräät ovat arvelleet, en ole tehnyt palkatonta puoluetyötä palkkiovirkojen tms. toivossa.

 

Minulla ei ole tietoa, mistä alan leipää repimään. Pohjoisesta en kuitenkaan ole aikeissa lähteä, joten kotimaakunnasta toivon töitä saavani. Jumala siinä minua auttakoon ja ystävieni esirukouksia varmasti tarvitsen.

 

1245402409_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Juhlaväkeä Puustellissa.

 

1245402429_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Minä sekä velipojat Jukka ja Jyrki.

 

1245402420_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

"Kanakopla ja porvari", vitsailtiin tätä kuvaa otettaessa. Kemijärven kunnallispolitiikan vaikuttajia, keskustalaiset Kaarina Soppela, Tarja Perälä ja Timo Kyyhkynen sekä Kokoomuksen Irma Kortelainen.

 

1245402472_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Lahjapöytä.