600200_10150938752152114_891529401_n-nor

Pidän kuvassa puhetta kesäkuussa 2012 Rovaniemellä tuolloin järjestetyssä Keskustan puoluekokouksessa.

Suomen Keskustan puoluekokous pidetään kesäkuussa, tällä kertaa kokouspaikkana on Turku. Kyseinen kaupunki sai kunnian isännöidä myös historiallista puoluekokousta vuonna 1980. Tuolloin nuori Paavo Väyrynen voitti jännittävässä puheenjohtajavaalissa puoluetta 16 vuotta johtaneen Johannes Virolaisen.

Puolueemme vahvuus ja erityispiirre kaikkiin muihin suomalaisiin puolueisiin verrattuna on se, että olemme kansanliike. Tämä näkyy erityisesti juuri puoluekokouksessa ja sen tekemissä henkilövalinnoissa. Puoluekokousvalintoja on toki joskus koetettu ohjailla "ylhäältäpäin", mutta lopputulos on ollut usein juuri päinvastaisen kuin ohjailijoiden toive on ollut.

Olen jyrkästi vastustanut esityksiä, joita mm. edellisen puoluejohdon piiristä ajettiin, että puoluesihteerin valinta tulisi ottaa pois puoluekokoukselta ja siirtää jonkun pienemmän toimielimen päätettäväksi. Toivon kansanvaltaisen linjan säilyvän ja vahvistuvan puolueessa jatkossakin.

Koska nykyinen puheenjohtaja mitä todennäköisimmin valitaan yksimielisesti uudelleen, tulee huomio keskittymään sitäkin vahvemmin varapuheenjohtajavaaliin. Keskustassahan varapuheenjohtajat eivät ole vain "varamiehiä", vaan heillä on oma vastuualueensa ja tärkeä roolinsa puoluejohdossa.

Raskaan eduskuntavaalitappion jälkeen Keskusta oli lamaannuksen tilassa. Tuolloin varapuheenjohtaja Annika Saarikko lähti kiertämään kenttää ja tapaamaan väkeämme eri puolilta. Vaikka olenkin monista kysymyksistä Annikan kanssa eri mieltä, niin äänestin häntä Keskustan varapuheenjohtajaksi vuoden 2012 puoluekokouksessa. Hän tulikin valituksi ääniharavana. Pitäisin tärkeänä, että Annika jatkaisi myös seuraavassa puoluejohdossa.

Perustelin Annika Saarikon tukemista mm. taannoisessa blogikirjoituksessani: http://jkaisanl.vuodatus.net/lue/2012/05/annika-saarikosta

Varapuheenjohtajia valitaan kuitenkin kolme. Se tarkoittaa sitä, että jokaisen virallisen puoluekokousedustajan tulee kirjoittaa äänestyslappuunsa kolmen puheenjohtajaehdokkaan nimi.

Suomenmaa uutisoi eilen, että jyväskyläläistä opiskelijapoliitikkoa Joonas Könttää on pyydetty Keskustan varapuheenjohtajakisaan. (linkki uutiseen)

Myös minun nimeni on pyytäjien joukossa. Miksi näin?

Joonas Könttä oli viime syksynä mukana Keskustanuorten puheenjohtajakisassa ja tuli toiseksi. Minä en kannattanut Joonas Könttää, vaan siilinjärveläistä Sallamaarit Markkasta. Kävimme hienon kampanjan, joka yhdisti hurjan erilaisia keskustalaisia nuoria hyvässä hengessä yhteisen tavoitteen taakse ja joka ainakin minulle oli hyvin opettavainen kokemus. Olen hyvin kiitollinen siitä, että sain tutustua tähän savolaiseen naiseen ja hänen kampanjaväkeensä. Tunnustan, että vieläkin minua joskus harmittaa, että se yksi ääni jäi saamatta, ja mietityttää, mitä me kampanjaväki olisimme voineet tehdä enemmän. Sallamaarit Markkanen nimittäin tippui arvalla toiselta kierrokselta saatuaan tasatuloksen toisen ehdokkaan kanssa. Mutta sellaista demokratia on, kansanvalta ja arpaonni puhui, päätöstä on kunnioitettava. Tein todella parhaani, että Markkanen olisi valittu liittomme puheenjohtajaksi. Hänestä olisi tullut liitollemme upea puheenjohtaja. Uskon, että hänen tulevaisuudelleen on kuitenkin varattuna vielä paljon parempia paikkoja.

Viime syksynä Joonas Könttä oli siis vastaehdokkaana tukemalleni ehdokkaalle. Tein parhaani, että Könttää ei olisi valittu nuorten puheenjohtajaksi. Ahkeraa ja rehtiä vastustajaakin voi silti kunnioittaa. Köntällä oli vahva organisaatio ja hän kävi hyvän kampanjan kiertäen puhumassa ympäri maata ja kohdaten paljon ihmisiä.

Nyt kun Suomen Keskustan seuraava puoluekokous lähestyy, niin olen asioita paljon pohdittuani vähitellen kallistunut sille kannalle, että näissä vaaleissa voin tukea Joonas Köntän valintaa yhdeksi kolmesta varapuheenjohtajasta. En halunnut hänestä Keskustanuorten puheenjohtajaa, mutta Suomen Keskustan puoluejohdossa näkisin tässä tilanteessa tilausta Joonas Köntän kaltaiselle henkilölle ja poliittiselle profiilille.

Joonas Könttä on 24-vuotias valtio-opin opiskelija, jolla on kokemusta monenlaisten luottamustehtävien hoitamisesta. Hän painottaa meitä keskustalaisia yhdistäviä kysymyksiä, vahvaa aluepolitiikkaa, maakuntien kehitystä sekä maatalouden ja lähiruoantuotannon merkitystä. Jo opintojensa puolesta hänellä on vahva mielenkiinto ulkopoliittisia kysymyksiä ja ennen kaikkea idänsuhteita kohtaan. Urho Kekkosen perintöä vaaliva puolue tarvitsee johtoonsa vahvaa idänsuhteiden tuntemusta. Varsinkin viime kuukausien maailmanpoliittiset tapahtumat ovat osoittaneet meille, miten tärkeätä idänsuhteisiin liittyvä oppi ja taito ovat suurvallan naapurissa eläville kansoille. Könttä on myös henkilö, joka kunnioittaa järjestödemokratiaa ja tietää järjestökoneiston kehittämisen tärkeyden.

Kaikki nämä asiat huomioiden on varsin luontevaa, että toivon hänen ehdokkuuttaan varapuheenjohtajaksi, vaikka epäilemättä monista yksittäisistä kysymyksistä olemmekin eri mieltä.

Keskusta on mahtava kansanliike ja sen henkilövaalit ovat demokratian juhlaa. Toivon runsaasti ehdokkaita ja aitoa, rehtiä, kisaa, jonka ratkaisee laaja kenttäväkemme kabinettien sijaan. Voin kuitenkin jo tässä vaiheessa julkisesti ilmoittaa, että mikäli Joonas Könttä lähtisi Keskustan varapuheenjohtajakisaan, niin tulen äänestämään häntä ja kampanjoimaan hänen hyväkseen.

Könttä itse on ilmoittanut Suomenmaa-lehden haastattelun mukaan harkitsevansa ehdokkuutta. Olen saanut runsaasti yhteydenottoja viime päivinä ja ne ovat olleet sävyltään myönteisiä. Mukana on ihmisiä, joilla on hyvin erilainen poliittinen profiili kuin minulla. Uskon, että Könttä tulisi saamaan äänivyöryn, jos hän lähtisi ehdokkaaksi.

Odotan mielenkiinnolla tulevaa puoluekokousta ja sen ympärille rakentuvaa keskustelua.