Filosofian tohtori Pekka Iivari valittiin tänään Kemijärven kaupunginjohtajaksi. Olen oikein tyytyväinen valintaan. Tunnen Pekan pitkältä ajalta ja tunsin jo hänen äitinsä aikanaan. En ole enää kaupunginvaltuustossa, joten otan kantaa vain tavallisena kuntalaisena.

Kemijärvellä laaja yleinen mielipide tuki Pekan valintaa, uskallan näin sanoa. Meillä on ollut kaikki aikaisemmat kaupunginjohtajat muualta tulleita. Ensi kerran valittiin nyt "oman kylän mies". Valintaa vastustaneet valtuutetut käyttivät vähän ivallista kieltä, että eikö saa muita valita kuin kemijärveläisiä, kun jotkut puhuivat syntyperäisyydestä. Saa tietysti valita. Mutta onko se väärin, jos edes kerran sadassa vuodessa valitaan kaupunginjohtaja, joka omasta elämänkokemuksestaan tuntee kemijärveläisen elämänmenon ja kulttuurin? Kaupunginjohto on tullut meillä tuulinen paikka, josko nyt tulisi vähän pysyvyyttä eikä alettaisi heti savustaa ulos.

Pekalla on kuntapuolelta laaja kokemus työuraltaan ja Itäkairasta laaja kotiseututyön ja paikallisen kulttuurielämän tuntemus ja kirjallinen tuotanto, ja hän on nyt kaupunginvaltuutettunakin ehtinyt pari vuotta nähdä kunnallishallintoa luottamushenkilön näkökulmasta. (Ei ole minkään puolueen jäsen ja on puoluepoliittisesti sitoutumattomassa valtuustoryhmässä.) Pekka asui välissä muualla, mutta palasi Kemijärvelle takaisin äitinsä, monien kemijärveläisten tunteman kulttuuripersoonan Annikki Iivarin omaishoitajaksi.

Minä olen saanut tehdä Pekan kanssa yhteistyötä eri hankkeissa, mm. toimitimme yhdessä tätini miehen Lauri Hihnavaaran viimeisen kirjan postuumisti häneltä kesken jääneestä käsikirjoituksesta.

Toivon Pekalle voimia ja siunausta vaativaan uuteen työhön. Uskon, että hän tekee sitä täydellä sydämellään ja haluaa nähdä paljon kärsineen kotikaupunkimme kukoistavana!