Aluevaalit on käyty. Sain alustavan laskennan mukaan vähän yli 800 ääntä ja tulin siis valituksi uuteen Lapin hyvinvointialueen valtuustoon. Suuri KIITOS teille, jotka annoitte ainokaisen äänenne minulle sekä teille, jotka tuitte eri tavoin kampanjaani. Nöyrin mielin ja puutteeni tuntien koetan tehdä parhaani, että olisin luottamuksenne arvoinen.
En ollut ääniharava, mutta en myöskään miinaharava. Keskustan ehdokaslistalta valittiin yhteensä 22 aluevaltuutettua, ja minä olin äänimäärässä Keskustan listalla yhdeksännellä sijalla. Valtakunnallisesti ja myös Lapissa Keskusta menestyi paljon odotettua paremmin. Meihin luotetaan edelleen lähipalveluiden ja vahvan aluepolitiikan puolustajina – olkaamme luottamuksen arvoisia! Jos tämän vaalivoiton joku teki, niin se oli keskustan kenttä ja maakuntien väki, joka sittenkin halusi meille tukensa antaa. Sotevaaleja ei voiteta bensan hinnasta puhumalla. Mutta älkäämme tuudittautuko siihen, että kaikki on nyt hyvin kohti tulevia eduskuntavaaleja. Eivät vaalit ole veljiä keskenään aina. Kovaa työtä ja herkkyyttä kansan tuntojen äärellä tarvitaan edelleen.
Erityisen iloinen asia minulle vaaleissa oli, että vanha ystäväni Katri Kulmuni tuli Lapin ylivoimaiseksi ääniharavaksi. Menneinä vuosina on tapahtunut paljon. Lapin kansa luottaa kaikesta eletystä huolimatta Katriin vahvana keskittämispolitiikan vastustajana. Hän on Lapin poliitikkojen selkeä ykkönen, ja toivon hänelle voimallista menestystä myös tulevissa eduskuntavaaleissa. Jos Lapista vielä joskus valitaan ministeri, niin se on Katrin paikka - tosin en lähde enää itse avustajaksi! :D Hauskana yksityiskohtana vielä todettakoon, että Katrin pian syntyvän vauvan isoisä tuli Keskustan listalla kolmanneksi ja keräsi myös todella vahvan kannatuksen.
Minulla meni kovasti aikaa ja energiaa näiden vaalien kampanjointiin. Rahaakin meni omasta pussista n. 6.500 euroa ja kirjamyynnillä ja lahjoituksilla rahoitettiin lisäksi yli 5.000 euroa, etupäässä vaalilehden painatusta, jakelua ja printtimediaa. Ensi viikolla pitääkin nyt palata tosissaan taas leipätöiden pariin, että saan kaikki budjettini jälleen kuntoon! Tämä ei ole halpa harrastus :D
Miksi sitten kampanjoin niin paljon? Vastaus on yksinkertainen. Minun oli pakko, jos halusin päästä läpi. Vaaliasetelma oli minulle hyvin haastava.
Tiesin, että vaaleissa sote-osaaminen ja sotealan ammateissa olevat ihmiset tulevat saamaan nyt poikkeuksellisen vahvaa kannatusta. Minulla ei tällaista ammattitaustaa ole. Samoin kuntien johtavat viranhaltijat olisi vahvoilla vaalin luonteen takia. Ja kun koronan takia ei voinut kampanjoida, niin entuudestaan tunnetut henkilöt, kuten kansanedustajat, tulisivat olemaan vahvoilla. Koen, että yksi vahvuuteni on se, kun pääsen puhumaan suoraan ihmisille, tupailtoihin ja muihin sellaisiin puhetilaisuuksiin. Tätä ei koronan takia voinut tehdä. Printtimediaan ja someen koetin panostaa. Minun kiertueitani ja mainoksiani ei puolue kustantanut, vaan kaikki meni omasta pussista. Keskustan Kemijärven kunnallisjärjestö tuki kyllä minun ja Anita Ruokamon kampanjaa ja siitä olen todella kiitollinen heille!
Lisäksi kohdallani vaikuttaa sellainen tosiasia, että en ole minkään kunnan valtuutettu enkä mukana missään kunnallishallinnon organisaatiossa. Kotiseudultani Kemijärveltä oli ehdolla KD:n koko Lapin vaalipiirin ainoa ehdokas (joka istuu Keskustan mandaatilla edelleen kirkkovaltuuston puheenjohtajana), ja hänen puolueensa keskitti luonnollisesti kovasti voimia hänen valintansa tueksi. Tämä ehdokas sai Kemijärveltä varmasti paljon myös keskustalaisten ääniä. Lisäksi Kemijärvellä oli tehty päätös, että kylissä ei ole äänestyspisteitä eikä äänestysauto kierrä, vaan on vain keskustassa yksi äänestyspaikka. Tiesin, että tämä kaikki tulisi vaikuttamaan äänimäärääni alentavasti.
Vaalitulos osoittaa sen, että monet pienemmät kunnat keskittivät omille ehdokkailleen ja muille jäi vain rippeitä. Ja näinhän se hyvä onkin. Tunnistan tässä selvästi tuskan ja pelon, mitä moni pienen kunnan asukas etenkin Lapin pitkien välimatkojen kairoilla kokee omien palveluittensa menettämisen puolesta. Toivon, että lautakuntia ym. valitessamme huomioimme myös ne kunnat, jotka eivät saaneet aluevaltuustoon vaaleissa ketään läpi eikä kaikkia paikkoja ahnehdita vain läpimenijöiden kesken.
Vaikka itse sainkin pääosin ääneni Kemijärveltä ja Rovaniemeltä, muualta lähinnä yksittäisiä ääniä (joita arvostan suuresti!), niin pidän mielessä aluevaltuutettuna myös pienten kuntien asian ja tasapuolisen kohtelun.
