Tänään hallituspuolueet ovat sopineet Kemissä sijaitseva Länsi-Pohjan keskussairaalan sekä Savonlinnan keskussairaalan jatkon turvaamisesta erillisrahoituksella.
 
Politiikka on tahdon asia. Oikeudenmukaisuus on tahdon asia. Olen seurannut yli 10 v. taistelua Länsi-Pohjan keskussairaalan säilymisen puolesta. Erityisen läheltä olen seurannut, miten Katri Kulmuni on kansanedustajana tehnyt itseään säästämättä työtä keskussairaalan puolesta. Joskus olen ajatellut, että kunpa merilappilaiset tietäisivät, millaisen prässin läpi hän on joutunut ajoittain menemään sairaalan toimintaedellytyksiä puolustaessaan. Eikä hän ole niistä ääntä pitänyt.
Minua on joskus arvosteltu sympatiastani Länskää kohtaan, etenkin toimiessani Itä-Lapissa tai Rovaniemellä. Että pitäisi kannattaa vain yhtä keskussairaalaa, niin sitten voimme paremmin kehittää LKS:aa tai turvata pienten kuntien terveyskeskukset, Lapin kahden suurimman asutuskeskuksen ulkopuolella. Asiaa on kuitenkin tarkasteltava kokonaisuutena. Minunkin yli 90 v. ukkini pääsi taannoin valinnanvapauden turvin ripeästi Länskään sydänleikkaukseen, kun sinne oli lyhyempi jono kuin LKS:aan. Toivon, että uudessa hyvinvointialueessa voimme turvata riittävät palvelut Lapissa ja myös alueellisesti kattavasti jokaisen kunnan alueella.