1463221.jpg

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen sekä kemijärveläisiä naisvaltuutettuja: Tuulikki Juujärvi, Tarja Kaisanlahti ja Kaarina Soppela.

1463224.jpg

Minä ja Lapin Keskustanuorten varapuheenjohtaja Susanna Viitala

1463223.jpg

Lapin Keskustanuorten vuosikokous piiritoimistolla. Puhetta johtamassa Katri Kulmuni ja sihteerinä piirin toiminnanjohtaja Matti Lustig.

Keskustan tulevaisuuspäivä Rovaniemellä<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Keskustan tulevaisuuspäivä järjestettiin 12.4. Rovaniemellä Lapin yliopistolla. Paikalle oli saapunut parisataa keskustalaista ympäri Lappia. Kemijärveltä tilaisuuteen osallistuivat Pentti Alajoutsijärvi, Janne Kaisanlahti, Tarja Kaisanlahti, Timo Kyyhkynen, Eeva Moilanen, Heikki Nivala, Tarja Perälä, Sisko Ruopsa ja Kaarina Soppela.

 

Keskusta – Turvallinen kuntien uudistaja

 

Aamukahvin jälkeen aloitettiin ohjelma. Tilaisuuden avasi piirin puheenjohtaja, kansanedustaja Janne Seurujärvi. Tämän jälkeen pääministeri, Suomen Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen alusti lähes tunnin verran aiheesta Keskusta – Turvallinen kuntien uudistaja. Ajankohtaisista asioista pääministeri mainitsi ensiksi Soklin kaivoshankkeen, josta kahden vuoden sisällä on tultava päätös, aloitetaanko kaivoksen hyödyntäminen.

 

Sosiaaliturvan osalta Vanhanen muistutti, että hallitus kohdistaa sosiaaliturvaparannukset erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Päivähoitomaksut monilapsisille perheille ja yksinhuoltajaperheille tulevat laskemaan kasvavasta inflaatiosta huolimatta. Kuntataloutta käsiteltiin puheessa laajalti. Vanhanen muistutti, että yksityinen sektori on kuntatalouden moottori – kunta ie voi itse työllistää kaikkia asukkaita. Kuntien verotulot ovat kasvaneet tuntuvasti vuodesta 2004 lähtien. Kuitenkin Suomessa on suuri joukko kuntia, joilla on suuria taloudellisia vaikeuksia. Valtionavuilla kuntien välisiä eroja kavennetaan. On olemassa kuntia, joissa on paljon ikäihmisiä ja vähän lapsia. Niihin ongelmiin kuntaliitokset eivät auta yhtään mitään.

 

Pääministeri totesi, että keskustalaisten hallitusten osalta näkyviä tuloksia on olemassa eikä niiden esittelyä pidä arkailla. Stakesin tutkimuksen mukaan kotitalouksien itsensä raportoima toimeentulo on selvästi parantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuntien verotulot ovat kasvaneet ja valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen ovat lisääntyneet positiivisesti vuodesta 2004 lähtien. Edelliset hallitukset eivät satsanneet läheskään näin paljon kuntatalouteen. Lapissa työttömyysaste on alentunut ja väestötappio on pienempi kuin aikaisemmin. – Suunta on oikea, mutta edelleenkin miinusta, totesi Vanhanen. Kuitenkin näköpiirissä on parempia aikoja. Yritykset ovat alkaneet ymmärtää, että muuallekin kannattaa sijoittaa kuin Uudellemaalle. Vuonna 2006 arvonlisäystään nopeimmin kasvattanut seutukunta oli Kemi-Tornio, Helsinki ei ollut edes kymmenen kärjessä! Aluekehitystä tarkasteltiin laajasti esiteltyjen tilastokeskuksen ja eri ministeriöiden laatimien tilastojen valossa.

 

Vanhan hajasijoittamis-termin sijasta on alettu käyttää sanaa ”alueellistaminen”. Pääministeri Vanhanen kertoi hallituksensa tavoitteesta valtionhallinnon työpaikkojen siirtämisestä pääkaupunkiseudulta maakuntiin. Tätä tulee harjoittaa jatkossakin ja Lapin on oltava mukana. Samalla on kiinnitettävä huomio tuottavuuteen. – Ei tätä Maalaisliittoa perustettu byrokratian kasvattamiseen, Vanhanen totesi.

 

Keskustajohtoisen hallituksen liikenneinvestoinneista oli luonnollisesti paljon hyvää kerrottavaa. Lipposen sinipunahallitus painotti tiehankkeet lähinnä etelään. Kun liikenneministerin salkku tuli Keskustalle, alkoi uudenlaista tulosta syntyä! Päätös Rovaniemi-Kemijärvi -junaradan sähköistämisestä tuli politiikan kautta. Tässä asiassa Lapin keskustaväellä on suuri merkitys. Tilaisuudessa kerrotut tosiseikat uusista rata- ja tiehankkeista osoittivat perättömäksi väitteen siitä, että äänestäminen ei kannata ja että kaikki puolueet ovat samanlaisia.

 

Kunnallisvaaleista puolueen puheenjohtaja muistutti, että ehdokashankinta on kunnallisvaalimenestyksen kannalta ratkaisevan tärkeätä. Kunnallisvaaleissa ihmiset haluavat tuntea ehdokkaan. Siksi ehdokkaan on oltava äänestäjän kannalta tuttu ja luotettava ihminen. Kunnallisvaaleihin on otettava asioihin vakavasti suhtautuvia henkilöitä, jotka ovat valmiita kantamaan vastuun myös vaikeista päätöksistä. Puheensa lopuksi pääministeri vastasi yleisön esittämiin kysymyksiin.

 

Lappia ei ajeta alas!

 

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Hannes Manninen tuli seuraavaksi alustajaksi aiheenaan Valtion kuntapolitiikalla vakautta kuntatalouteen. Ensin Manninen muistutti Vanhasen hallituksen Lipposelta perinnöksi saamasta taantumasta ja kuntien verotulojen alenemasta. Kuntaliiton tilastojen varassa tarkasteltiin perusteellisesti Suomen kuntatalouden tilaa ja tulevia kehitysnäkymiä. Valtionosuus- ja voimalaitosverouudistusten vaikutuksista Lapin kunnissa saatettiin todeta, että Lappi sai tämän ansiosta rahaa yhteensä lähes 18 miljoonaa euroa. Esim. Kemijärvi 3,6 miljoonaa euroa eli 371,7 € asukasta kohden.

 

Manninen totesi, että häntä pyydettiin pitämään innostava puhe, mutta annettiin aiheeksi kuntatalous – pidä siitä sitten innostava puhe! Kuitenkin vanha konkari onnistui virittämään kunnon taistelumieltä kokousväkeen. Tilanne on ollut vaikea Lapissa, mutta nyt alkaa seljetä ja kirkastua! Kokonaisnäkymät ovat paremmat kuin vuosikymmeniin. Omalla synkistelyllä ja itseruoskinnalla ei pidä hukata tulevaisuutta, vaan on otettava oikea, positiivinen asenne. Lappia ei ajeta alas, kuten jotkut väittävät, ja on väärin korostaa vain sitä, mitä emme ole saaneet, Manninen muistutti. Arvosteluihin ei saa alistua, vaan niiden on perustuttava tosiseikkoihin. Myös Kemijärven tilanne tulee selkenemään, kansanedustaja ja entinen kuntaministeri totesi.

 

Mannisen jälkeen puheen piti nykyinen hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi otsikolla Kohti turvallisten muutosten kunnallisvaalikautta. Kiviniemi käsitteli puheenvuorossaan Paras-hanketta ja kuntaliitostilannetta. Kiviniemi kertoi myös aluehallinnon uudistamisesta, jonka tarkoituksena on parantaa aluehallinnon asiakaslähtöistä palvelukykyä, vahvistaa alueellisuutta ja lisätä tehokkuutta ja tuottavuutta aluehallinnon toiminnassa. Maakuntien liittojen asemaa tullaan vahvistamaan.

 

Näiden puheenvuorojen jälkeen olikin aika päästää kokousväki lounaalle yliopiston ravintolaan.

 

Keskusta voittoon kunnallisvaaleissa

 

Ruokailun jälkeen päästettiin puoluesihteeri Jarmo Korhonen puhujapönttöön. Puoluesihteeri käsitteli puheessaan pääasiassa tulevia kunnallisvaaleja ja hyvänä puhujana sai yleisönsä herkeämättömän huomion. Ensinnäkin Korhonen muistutti, että kun julkisessa keskustelussa on kysytty kuka johtaa Keskustaa – Vanhanen vai Korhonen? – niin vastaus on selvä: Keskustan kenttä johtaa puoluetta! Puoluekokous asettaa linjat ja päättää tavoitteet. Se määrää ne askelmerkit, joiden mukaan on mentävä. Keskustan puoluekokous ei ole herrojen herkkua, vaan kansanvallan juhlaa!

 

Kunnallisvaaleissa Keskustan tavoitteena on 25 % annetuista äänistä eli n. 650.000 ääntä. Tämä tavoite saavutetaan, kun saadaan kaikki ihmiset kiinnostumaan äänestämisestä. – Te ratkaisette vaalityön onnistumisen, Korhonen muistutti puolueväelle. Mitä vahvempi ja yksituumaisempi puolue on, sitä paremmin se voi vaikuttaa Lapin hyväksi. Vaalitappioilla ei vaikuteta maan asioihin. SKDL oli kerran maan suurin puolue. Sitten se on kulkenut vaalitappioista toiseen. Vasemmistoliitolla on mielipide kyllä joka asiaan, mutta se ei vaikuta yhtään mihinkään. Puoluesihteeri kehotti tuomaan hyvät asiat esille, mitä on saatu aikaan! Kemijärvelläkin on säilytettävä usko tulevaisuuteen. Luovuttaa ei pidä. Politiikalla pystytään vaikuttamaan Lapin asioihin.

 

Korhosen mukaan Keskustalla on vastuu koko Suomesta. Kokoomus on suurin puolue vain muutamissa suurissa kaupungeissa, joten niiden asia kiinnostaa sitä eniten. Jos Keskusta ei ole vaalien ykkönen, niin kuka paremmin puolustaisi pohjoisia alueita? Mitä vahvempi Keskusta on, sitä paremmin se voi ajaa oikeudenmukaisuuden asiaa myös Lapissa! Äänestämättä jättämisellä tehdään vain vahinkoa omalle kunnalle. Vaaleissa ratkaistaan, millaisella politiikalla kotikuntaa kehitetään. Viime kunnallisvaaleissa 1,7 miljoonaa äänioikeutettua jätti äänestämättä – se on enemmän kuin kolmen suurimman puolueen äänimäärä yhteensä.

 

Kunnallisjärjestöille Korhonen viestitti, että vaaliohjelmien tulee olla selkeitä ja yksinkertaisia. – Kirjoittakaa vaaliohjelmat, jotka jaksatte itse lukea! Puolue tulee satsaamaan piirijärjestöihin, samoin Keskustanuoret ja Keskustanaiset saavat huomattavan rahallisen tuen vaaleja varten. Keskusta on tämän vuoden kuluessa jälleen velaton puolue, joten varaa on toimia. Se, että Keskusta pyrkii edistymään myös kaupungeissa, ei ole maaseudulta pois. Sieltä on saatavilla paljon lisäkannatusta vahvistamaan puoluetta, jolloin myös maakuntien asioita voi vahvemmin ajaa.

 

Ehdokasasettelu on tulevien vaalien pohja. Pitkällä tähtäimellä tavoite on saada nostettua kannatus 30 %:n tasolle. Keskusta on maakuntien kansanliike, on ollut ja on edelleenkin. Vaikeista tapahtumista huolimatta maailmanlopun henkeä ei pidä viritellä. Jotka aikovat lähteä pro-liikkeisiin, niin erotkoon puolueesta! Korhosen mukaan puoluetoiminta on vapaaehtoista luottamustoimintaa. Jos luulee tietävänsä paremman tien, niin pois voi lähteä.

 

Vaaliliittoihin puoluesihteeri suhtautui nihkeästi. Monin paikoin Keskusta on tehnyt vaaliliittoja Kristillisdemokraattien kanssa. – Meidän ei tarvitse KD:tä elättää, Korhonen muistutti. Tekniset vaaliliitot ovat paras tapa hidastaa puolueen kasvua. Eräässä kunnassa oli tehty vaaliliitto peräti Vasemmistoliiton kanssa, mistä oli seurauksena neljän valtuustopaikan menetys.

 

Korhonen vetosi voimakkaasti myös istuviin valtuutettuihin. Loputkin nimet on saatava suostumuksiin viimeistään huomenna! Keskustaväen ei pidä tuhlata voimavaroja istuvien valtuutettujen kerjäämiseen ehdokkaaksi, vaan valtuutettujen ja varavaltuutettujen on helpotettava järjestöväen työtä antamalla nyt suostumuskaavakkeet. Keskusta pärjää parhaiten täydellä listalla! Lisäksi Korhonen muistutti, että äänestäjistä 54 % on naisia. Niinpä puolue, joka ei satsaa naisiin, on menneisyyden puolue. Korhonen kannusti vanhoja konkareita asettumaan ehdokkaaksi, sillä kokemusta tarvittiin, mutta hän totesi myös nuorten ehdokkaiden tärkeydestä. Puolueella pitää olla tulevaisuus, nuoria ehdokkaita ei saisi olla vähemmän kuin yli 65-vuotiaita.

 

Varainhankinnasta Korhonen totesi, että vaalilehdet ovat yksi tapa hankkia varoja. Yrityksiltä saa niihin mainoksia, kun vain pyytää. Joensuun puoluekokouksessa jaettavaan juhlalehteen voi myös kerätä mainoksia ja nettotulot kanavoidaan mainoksia keränneille järjestöille ja osastoille.

 

Köyhän asia on Keskustan linja

 

Seuraavaksi puhumaan tuli sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä. Vakavan ja asiapitoisen puheen lomaan Hyssälä tuttuun tapaansa ujutti humoristisia kertomuksia ja muita hauskoja letkautuksia aiheeseen liittyen. Keskustaväen parissahan kulkeekin vertaus ”hauska kuin Hyssälän Liisa”.

 

Ministeri totesi, että kuntavaaleihin on hyvä lähteä, koska talouskehitys on ollut suotuista ja Suomi on maailman vauraimpien kansakuntien joukossa. Silti on paljon tekemätöntä työtä. Tulotaso on noussut ja vähävaraisetkin toki pärjäävät aiempaa paremmin, mutta eivät kaikki. Suomessa on edelleen ihmisiä, joilla ei mene hyvin. Tulonsiirroilla tulee jatkossakin parantaa kaikkein köyhimpien asemaa.

 

Hyssälä kertoi käyneensä avaamassa Rovaniemellä ensimmäisen yksityisen sairaalan. Toivottavasti sekin houkuttelee osaajia paikkakunnalle. Ministeri muistutti, että terveyspalveluiden on palveltava myös turisteja, kun Lapin-matkailua halutaan kehittää. Hyssälä oli itse ollut hiihtämässä Pyhätunturilla talvella ja oli kohdannut saksalaisen miehen, joka oli loukannut jalkansa ja odotti apua. Hyssälä vakuutti miehelle, että täällä on hyvä sairaala ja pääsette pian hyvään hoitoon. Miehen kysyessä, mistä sen tiedätte, oli Hyssälä vastannut olevansa sosiaali- ja terveysministeri. Tällöin turisti oli nauranut: onpa täällä tehokas palvelu, ei edes puolta tuntia onnettomuudesta ja ministeri jo paikalla!

 

Puheessaan ministeri kävi läpi suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän vaiheita. Se luotiin 1960-luvulla ja nyt maailma on toinen. Köyhän asia on aina ollut puolueemme johtavia arvoja. Köyhyyden vähentäminen on haasteellista toteuttaa, mutta mahdollista. Keskusta on perusturvan puolustaja ja sillä linjalla se pysyy! Lyhytaikainenkin työ on tehtävä kannattavammaksi ottaa kuin työttömyys. Erityisesti keskustalainen hallitus on panostanut monilapsisten perheiden ja yksinhuoltajaperheiden asemaan. Tällä joukolla ei ole ansiosidonnaisia etuja. Lapsilisiä näiden perheiden osalta on nostettu, samoin muitakin etuuksia. Tämäkin osoittaa sen, että todella on väliä, kuka on hallituksessa.

 

Ajatuksia paneelikeskustelussa

 

Kahvitauon jälkeen aloitettiin paneelikeskustelu, johon osallistuivat ministerit Hyssälä ja Väyrynen, kansanedustaja Manninen, puoluesihteeri Korhonen sekä Euroopan parlamentin jäsen Samuli Pohjamo. Paneelikeskustelua johti kirkkoherra Simo Rundgren. ”Kansan syvistä riveistä” valittu raati antoi puheenvuoroille pisteitä yhdestä viiteen. Yleisö sai esittää kysymyksiä erilaisista ajankohtaisista asioista.

 

Kysymykseen naisten kunnallispoliittisesta vallasta ja valtuustokausien rajoittamisesta Hyssälä vastasi, että kyllä naisilla on valtaa monin paikoin. Esim. Liedossa keskustanaiset ovat kunnallispolitiikassa tärkeimmillä paikoilla. Vaalikausien rajoittaminen merkitsisi samalla demokratian rajoittamista. Eihän samoja ihmisiä ole pakko äänestää, jos ei halua.

 

Utsjoelta kysyttiin, että saako mitään vastinetta, kun äänestää Keskustaa. Ministeri Paavo Väyrynen vastasi, että pohjoisilla alueille globalisaation seurauksena luonnonvarojen merkitys on kasvanut. Suuria investointihankkeita kaivostoiminnan, matkailun ja myös infrastruktuurin rakentamisen aloilla on tulossa. Työvoimasta tulee olemaan puutetta ja joudutaan vielä aloittamaan kampanja Lapista muualle muuttaneiden takaisinsaamiseksi.

 

Kysyttiin myös kielitaidosta, miten turvataan monipuolinen kielitaito? MEP Samuli Pohjamo muistutti, että EU-jäsenyyden positiivisiin puoliin lukeutuu juuri opiskelijavaihdon kasvattaminen. Väyrynen korosti venäjän kielen taidon tärkeyttä. Pitäisikö se kytkeä ammatillisiin opintoihin, kun ammatti on jo näköpiirissä. Voisiko AMK/yliopisto-opintoihin kytkeä vahvemmin venäjän opiskelun?

 

Presidentin valtaoikeuksista puoluesihteeri Korhonen totesi, että perustuslakiuudistus vaatii suuren yksimielisyyden. Puoluekokouksessa haetaan puoluejohdolle valtuudet toimia tässä asiassa. Jos presidentin valtaoikeuksia karsitaan, ei kansanvaalia enää tarvita, sekin on uskallettava kertoa. Väyrynen kehotti varovaisuuteen ja totesi valtaoikeuksia ja vaalitapaa tultavan tarkastella yhdessä. On vaikea ajatella sellaista muutosta, että presidentin valitsisi eduskunta, kun kansa haluaa valita presidentin. Suomelle on voimavara, että presidentti voi osallistua kansainvälisten yhteyksien hoitoon.

 

Yleisöstä kysyttiin myös, miten nuoret saadaan äänestämään? Nuoret kysyvät monesti, miksi kannattaa äänestää? Puoluesihteeri Korhonen vastasi, että nuoret eivät äänestä, jos ei ole nuoria ehdokkaita. Nuorten ehdokkaiden on puhuttava nuorten maailmasta. Koska olette viimeksi pytäneet alle 30-vuotiaita ehdokkaaksi tai puolueen jäseneksi, Korhonen kysyi.

 

Kemijärveltä kaupunginvaltuutettu Timo Kyyhkynen kysyi Stora Enson sellutehtaan lopettamisesta. Eikö kasvottomalle markkinataloudelle voi mitään? Ministeri Väyrynen vastasi Kyyhkysen kysymykseen mm. seuraavasti: Vaikuttamisen aika oli ennen hallituksen päätöstä kansainvälisessä pörssiyhtiössä. Päätöksen jälkeen ministerit kävivät keskusteluja Stora Enson hallituksen kanssa, mutta suotuisaa ratkaisua ei tullut. Stora Enson päätös oli ikävä päätös ja sitä on vaikea ymmärtää. Nyt kuitenkin on katsottava eteenpäin. Stora Enso on sitoutunut ostamaan puuta kuten ennenkin ja Kemijärvelle tuleva liimapuutehdas käyttää järeää puuta. Teollisia työpaikkoja tulee 100 nyt aluksi ja edelleen tehdään työtä uusien teollisten työpaikkojen saamiseksi Kemijärvelle.

 

Ministeri Väyrynen kertoi myös useiden kaivoshankkeiden olevan näköpiirissä ja niillä on myönteinen vaikutus työllisyyteen. Kuljetusväyliä on parannettava ja esillä on myös rautatielinjan rakentaminen Soklista Sallaan. Koko ajan otetaan askelia kohti Salla-Kantalahti -rautatietä. Vielä pari vuotta sitten tätä vaihtoehtoa ei kannatettu, nyt se on muuttumassa realistiseksi.

 

Kysymykseen ydinvoimasta Hannes Manninen totesi, että jos meillä on ydinvoimaa, niin uraanikaivoksiakin on hyväksyttävä, mutta paikasta riippuen. Väyrynen kysyi, tarvitaanko ydinvoimaa ilmastonmuutoksen takia. Terrorismin aikana siinä on turvallisuusriskinsä ja myös jäteongelma. Energiansäästö ja uusiutuvat luonnonvarat ovat Väyrysen mukaan parempia vaihtoehtoja.

 

Paneelin vetäjä Simo Rundgren kysyi lopuksi hieman provosoivasti, että kun puoluekokouksella kerran on kaikki valta, niin miten sitten puhutaan Vanhasen linjasta ja Korhosen linjasta. Tähän puoluesihteeri Korhonen vastasi, että kukaan ei ole syyttänyt häntä siitä, että hän olisi puhunut vastoin puoluekokouksen tekemiä linjauksia.

 

Ilman Maalaisliittoa ja Golf-virtaa täällä ei asuisi kukaan!

 

Viimeisen puheenvuoron tilaisuudessa käytti ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen. Hän aloitti kertomalla näkemyksensä globalisaatiosta. Kirottu ja paljon ikäviä asioita aikaan saanut globalisaatio on nyt muuttamassa olosuhteita Lapille suotuisiksi. En ole nähnyt 38 parlamenttivuoden aikana, että megatrendit olisivat Lapin puolella, mutta nyt ne ovat, Väyrynen totesi. Aikanaan 1970-luvulla koettiin suuri muutos, kun nuori väki lähti Lapista pois. Työtä maakunnan hyväksi on tehty, mutta koko ajan keskittävät voimat ovat jyllänneet. Nyt köyhien maiden talouskasvu on lisännyt raaka-aineiden kysyntää ja se tuntuu Lapissakin.

 

Intiassa ministeri Väyrynen oli tavannut erään timanttimiljonäärin, joka oli ilmoittanut haluavansa ostaa kämpän Lapista. Suomeen palattuaan Väyrynen oli saanut kuulla, että näin todella oli käynytkin. Ympäri maailmaa halutaan pakoon kuumaa ilmanalaa ja meillä täällä ilmasto on suotuisa. – Lappi on ”cool”, sanan molemmissa merkityksissä. Matkailuelinkeinolla on hyvät näköalat. Erityisesti Itä-Lapissa ovat suuret käyttämättömät mahdollisuudet.

 

Aluepolitiikka oli vahvasti esillä Paavo Väyrysen puheenvuorossa. – Ennen koko maa haluttiin pitää asuttuna. Holkerin hallituksen aikana suunta kääntyi ja sitä on ollut siitä lähtien vaikea muuttaa. Miksi Helsingin seudun pitäisi jatkuvasti kasvaa? Metro- ym. hankkeet perustuvat siihen, että kasvu jatkuu. Minusta ne eivät ole kansantaloudellisesti kestäviä hankkeita, Väyrynen totesi.

 

Vanhan sanonnan mukaan jos Maalaisliittoa, Keskustaa ja Golf-virtaa ei olisi, niin Lapissa ei asuisi kukaan. Poliittista kenttää Väyrynen arvioi mm. siten, että Kokoomus mielletään edelleen herraskaiseksi rikkaiden puolueeksi, vasemmiston aatteet ovat alamäessä, demareilla oli ennen kansanpuolueen asema, mutta nyt se on meillä! Tästä ominaisuudesta on pidettävä kiinni! Luonnontaloudellisesti kestävä kehitys on otettava tavoitteeksi koko maailmassa. Keskusta on todellinen vihreä puolue, 1970-luvulla huomattiin, että alkiolaisuus ja ympäristönsuojelu on yhdistettävä.

 

Puheensa lopuksi Väyrynen totesi, että kun keskustalaisia on koolla, on aate tuota esiin, sillä aate antaa innostusta ja yhdistää meitä. Materiaalisista arvoista on luovuttava. Keskustalainen ihmisyysaate edellyttää henkisten ja yhteisöllisten arvojen korostamista. Tyydytystä ei tule hakea kasvavasta kulutuksesta.

 

Tämän jälkeen tilaisuus päättyi ja keskustaväki suuntasi koteihinsa. Työ paremman Lapin puolesta jatkuu.