En ole enää vuosiin seurannut missi- yms. kilpailuja, koska niihin päästetään osallistumaan yhä enenevässä määrin alipainoisia ja suorastaan epäterveen näköisiä naisia. Voin pahoin ajatellessani, millaisia vaikutuksia niin monet nuoret tytöt saavat seuratessaan malli- ja viihdemaailma asettamia sairaalloisia ihanteita.

Nyt kuitenkin luin Ilta-Sanomista missikisoja koskevan uutisen. Miss USA -kisoissa Kalifornian osavaltion edustaja Carrie Prejean oli kertonut uskovansa avioliiton kuuluvan miehelle ja naiselle. Vain tämän ja lisäksi hän totesi, ettei halua loukata tällä sanomisellaan ketään, mutta että näin hänet on kasvatettu ajattelemaan. Seurauksena liberaali media räjähti.

Kisojen järjestäjä Donald Trumpin mukaan lausahdus maksoi ensinnäkin kisojen voiton. Tuomaristoon kuulunut homoseksuaali ilmeisesti antoi tämän takia hyvin huonot pisteet - ikään kuin missejä tulisi arvioida heidän omaksumansa ideologian ja vakaumuksen perusteella. Sitten julkisuuteen on marssitettu erilaisia kuuluisuuksia puolustamaan homoliittoja ja haukkumaan Miss Kaliforniaa. Mm. Miley Cyrus, median vankkana kristittynä mainostama 16-vuotias, kertoi olevansa niiden kannalla. Britney Spears julisti, että ihmisten on voitava tehdä mitä tahansa, mikä tekee heistä onnellisia. Itsekin Britney on tehnyt melkein mitä tahansa, eipä näy onnea löytyneen, monia surullisia elämänvaiheita kylläkin.

Elämme mielenkiintoista aikaa. Yhtäältä vannotaan moniarvoisuuden nimeen, kaikki mielipiteet tulee sallia ja yleispätevää moraalia ei ole. Toisaalta, ääriliberaalit, mielestään niin vapaamieliset ja suvaitsevaiset, suvaitsevat pohjimmiltaan vain oman ideologiansa ja ennakkoluulojensa esittämisen. Suurimman vihan kohteena, kuten niin monesti ennenkin vuosisatojen saatossa, on kristinusko ja sen tarjoama arvomaailma. Rasismikortti heilahtaa helposti vähänkään arkaluontoisempia asioita käsiteltäessä, mutta kristittyjen pilkkaaminen ja kristillisten perusarvojen romuttaminen ei tunnu olevan kiellettyjen asioiden listalla.

En mielestäni kuulu ihan fundamentalistisimpien kristittyjen joukkoon. Olen pyrkinyt asennoitumaan asioihin siten, etten vastustaisi automaattisesti kaikkea uutta. Olen usein todennut, että Etelä-Suomessa asuvien ystävieni silmissä olen varmaan ihan ultrakonservatiivi, mutta moniin Kemijärven seurakunnan aktiiveihin verrattuna minua on kutsuttu jopa radikaaliksi, kun olen näillä selkosilla ääneen uskaltanut sanoa esim. hyväksyväni naispappeuden ja kannattavani laajempaa ekumeniayhteistyötä eri kirkkokuntien välillä.

Kirkonkin on elettävä ajan mukana. Mutta se ei tarkoita sitä, että kirkon tulisi muodostaa kantansa kulloisenkin kansalaisten enemmistön tai kulloisenkin poliittisen ja kulttuurisen eliitin mielipiteiden mukaisiksi. Nyt julkisuudessa käydään Suomessakin keskustelua samaa sukupuolta olevien parisuhteiden kirkollisesta siunaamisesta. Tuntuu ihmeelliseltä, että tällaista keskustelua ylipäätään käydään. Parisuhdelakihan hyväksyttiin jo vuonna 2002 ja jokaiselle samaa sukupuolta edustavalle parille annetaan oikeus rekisteröidä suhteensa.

Erotuksena valtioon kirkko ei voi tehdä päätöksiä eduskunnan tai minkään muunkaan tahon määräämänä. Kirkon ylin auktoriteetti on Raamattu, Jumalan suuri rakkauskertomus ihmiskunnalle. Se määrittelee selvästi, mitä pyhä avioliitto tarkoittaa. Se on Jumalan antama suunnaton lahja, jo luomisessa asetettu miehen ja naisen välille.

Kirkko, joka pelkää menettävänsä erityisasemansa jäsenkadon myötä, koettaa tehdä kompromissipäätöksiä, jottei suututtaisi mitään suurta jäsenistöryhmäänsä. Jos se tie jatkuu, johtaa se kuitenkin lopulta luterilaisen kansankirkon tarinan päättymiseen Suomessa. Kirkko ei voi rakentaa hiekalle, jota yksin ihmisten kulloiseenkin mielipiteeseen nojaaminen merkitsee.

On monesti kysytty, eikö kaikilla ihmisillä ole oikeus onneen ja taipumustensa mukaiseen parisuhteeseen jne. Totta onkin, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset ovat joutuneet monina aikakausina erilaisen syrjinnän, usein suoranaisen vainon kohteeksi. Aina taustalla ei suinkaan ole ollut perinteisen parisuhteen tai perheen puolustaminen, vaan suoranainen ihmisviha. Nykyään lännessä sentään ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, ja hyvä niin. Mikään ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että miehen ja naisen välinen suhde on ainutlaatuinen. Ateistitkin joutuvat myöntämään, että vain miehen ja naisen välisestä suhteesta voi syntyä lapsia. Tämä ainutlaatuinen suhde on se, jonka pyhittämiseksi on annettu pyhän avioliiton lahja ja jonka varassa on ihmissuvun jatkuminen.

Miss Kalifornia oli pahoillaan, jos hänen kantansa loukkasi joitakin. Niin olen minäkin, jos minun kantani loukkaa. Helpompaa olisi mennä nykyisen liberaalin virran mukana. Miss Kalifornia totesi, että "raamatullinen korrektius" on poliittista korrektiutta tärkeämpi. Tämä on erittäin hyödyllinen ohjenuora moniarvoisuutta ihailevan ja kaikki uskonnot ja ideologiat samalle viivalle asettavan aikamme kristityille. Tällaisia esikuvia tarvittaisiin myös suomalaisessa julkisessa elämässä.