Minua pyydettiin puhumaan eurovaaleista Kemijärvellä 1.5.2024 Vihreä Vappu -tilaisuudessa. Puhe seuraa alla.

* * *

Hyvät aatesisaret ja aateveljet!

Maalaisliitto-Keskustan suuri vaikuttaja Kerttu Saalasti sanoi: ”Vaalit ovat aina edessäpäin!” Ja näinhän se todella on. Presidentinvaalit käytiin talvella, ja pian edessä ovat eduskuntavaalit. Meneillään on myös valmistautuminen reilun vuoden päästä pidettäviin kunta- ja aluevaaleihin, jotka käydään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa yhtä aikaa.

Niin ehdokkaat, tukijoukot kuin äänestäjätkin toteuttavat omalta osaltaan kansanvaltaa. Maamme historia ja nykyinen kansainvälinen tilanne osoittavat, että demokratia ei ole itsestäänselvyys ja että monista puutteistaan huolimatta se takaa yleensä parhaiten rauhan ja vakauden niillä alueilla, jossa se toimii hyvin. Siksikin jokaisen tulisi muistaa äänestämässä käymisen olevan kansalaisvelvollisuus.

Tein viime jouluna kummitytölleni joululahjaksi Viljalle aapiskirjan, jonka loppuun kirjoitin kymmenen elämänohjetta. Niistä kolmas kuului: ”Rakasta isänmaatasi ja ole uskollinen maasi lipulle. Kasva kunnon kansalaiseksi, tee hyvin työsi, äänestä vaaleissa ja hoida tunnollisesti luottamustoimesi, jos niitä Sinulle uskotaan. Ole kiitollinen sotaveteraaneille, joiden ansiosta elämme vapaassa Suomessa.”

Vilja on vasta kolmevuotias, joten kovin syvällistä poliittista dialogia emme ole vielä käyneet. Mutta ihan todella pidän tärkeänä, että sen sijaan, että kodeissa vain haukutaan poliitikkoja, lapset näkisivät, että äänestämässä käyminen on etuoikeus ja kunnia-asia.

Kesäkuun 9. päivä käydään Euroopan parlamentin vaalit. Valitettavasti äänestysvilkkaus näissä vaaleissa on ollut melko vähäinen, viimeksikin vain vähän yli 40 %. Etenkin meille keskustalaisille matala aktiivisuus on huono asia, sillä tuolloin Kokoomuksen kannatus nousee suhteellisesti suuremmaksi – hyväosaiset kun äänestävät aina varmimmin. Jokaisella meistä on siis paljon työtä edessään äänestäjien herättelyssä tulevina viikkoina.

Vaikka EU tuntuisi kaukaiselta, niin sen vaikutukset arkipäivän elämässä ovat suuret. Etenkin suomalainen metsätalous on kokemassa kovia EU-sääntelyn seurauksena. Punavihreä politiikka uhkaa suomalaisia metsänomistajia ja heidän oikeuksiaan, vaikka juuri he ovat hyvällä metsänhoidolla kasvattaneet hiilinieluja. Tämä yksi monista syistä, miksi kenttämme pitää havahtua ottamaan vaalit vakavasti. Euroopan parlamenttiin on lähetettävä tinkimättömiä suomalaisten edunvalvojia, jotka uskaltavat tarvittaessa sanoa myös ”EI”, kun EU-byrokraatit tuovat suomalaisten ihmisten elämää tai Suomen taloutta ja kilpailukykyä hankaloittavia esityksiä, olipa kyse sitten ennallistamisasetuksesta tai juomavesidirektiivistä.

EU:n perustavoite Euroopan maiden rauhan, vakauden ja kaupankäynnin edistämiseksi on tietysti oikea. Viime vuosien kehitys, pyrkimys jatkuvasti syvenevään integraatioon ja yhteisvastuullisen velan kasvattamiseen, tekee kuitenkin pohjoisen Euroopan maista järjestelmän maksumiehiä ja heikentää kansalaisten luottamusta unioniin kaikkialla Euroopassa. Erilaisten poliittisten äärivoimien nousu eri maissa on tästä oire.

Viisi vuotta sitten olin ehdokkaana eurovaaleissa. Sain Lapista eniten ääniä, mutta muualla Suomessa kannatus jäi vaatimattomaksi. Tällä kertaa meillä on kuitenkin aito mahdollisuus saada Lapista meppi, sillä ehdokkaamme Katri Kulmuni on tunnettu kaikkialla Suomessa. Hänen tukijoukoissaan on runsaasti ihmisiä eri puolilta maata. Huomattavaa on, että monta entistä meppiä tukee hänen valintaansa – kuten Sirkka-Liisa Anttila, Seppo Pelttari, Samuli Pohjamo ja Hannu Takkula. Hehän varmasti tietävät, millaisia ominaisuuksia mepin tehtävässä tarvitaan.

Itse tunnen Katrin yli 15 vuoden ajalta. Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä. Emme ole olleet kaikesta samaa mieltä ja joskus ovat ovetkin paukkuneet. Mutta perinteinen Keskusta-aate on meitä yhdistänyt. Katri on vahva aatepoliitikko ja tahtopoliitikko, keskittämisen vastustaja, desentralismin puolustaja. Hänelle on tärkeää muistaa, ketä ja mitä hän edustaa. Taistelutta eivät ole lappilaiset koskaan mitään saaneet. Ei ihme, että Sanna Marin nimitteli häntä aikanaan maanvaivaksi.

Olisin tietysti toivonut, että Katri olisi saanut jatkaa ministerinä ja Keskustan puheenjohtajana. Mutta politiikka on kovaa peliä. Se ohjelma, joka hänen oli määrä toteuttaa, jäi kesken. Katri on kuitenkin itse sanonut, ettei tärkeintä ole se, kuinka monta kertaa kaatuu, vaan se, kuinka monesti nousee ylös ja jatkaa matkaa. Se, että hän on edelleen käytettävissä poliittisiin tehtäviin, kertoo hänen sitoutumisestaan Keskusta-liikkeeseen, isänmaan palvelemiseen ja demokratiaan. Hänen kokemuksensa monista kansainvälisistä tehtävistä ja laaja kielitaitonsa antavat hyvät eväät myös meppinä toimimiseen.

Jos Katri valittaisiin Euroopan parlamenttiin, tulisi hänestä luultavasti koko EU:n pohjoisin meppi. Mutta jos haluamme täältä oman edustajan, on äänet keskitettävä nyt Katrille yli puoluerajojen. Jos hajotamme äänet, ei kukaan mene läpi. EU:ssa hän tietysti olisi koko Suomen edustaja, hänellähän on ympäri maata, Helsinkiä myöten, laajasti tukijoita. Mutta olisi se sentään hyvä saada lappilainen meppi. Lappilaisena kansanedustajana hän on tottunut puolustamaan pohjoista, vähäväkistä, pitkien välimatkojen maata – ja sellaista on koko Suomi Brysselistä katsottuna.

Katri on käynyt usein täällä Kemijärvellä ja muualla Lapissa – eikä vain vaalien aikaan, vaan myös vaalien välillä. Mutta nyt ovat valtakunnalliset vaalit menossa ja Katrin pitää kiertää ympäri maata, joten ymmärrätte varmasti, että tällä kertaa hän ei voi olla täällä. Tuossa talvella kävi kyllä viimeksi ja meppinä kävisi varmasti myös säännöllisesti.

Viittasin tuossa alussa opetusneuvos Kerttu Saalastiin, suureen keskustavaikuttajaan. Entinen kulttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaa, joka on kirjoittanut Kerttu Saalastin elämäkerran, kuuluu myös Katrin tukijoukkoihin. Hän on todennut Katrista seuraavaa: ”Hän on henkilö, jota seuraan erittäin tarkasti myös siinä mielessä, että miten hän toteuttaa sitä aatteellista linjaa, jonka otsikon alla hän on esiintynyt. Katri ei ole tuottanut pettymystä. Katri tuntee Keskusta-aatteen ja tietää mitä varten hän on politiikassa. Hänen ei tarvitse julistaa aatteellisuutta hokemalla juhlapuheiden iskulauseita, vaan aate näkyy hänen toiminnassaan.”

Näillä sanoilla eurovaaleja kohti!