Kirkolliskokouksessa käsiteltiin jälleen arkkipiispan vaalitapaa. Olen ollut lakivaliokunnassa tekemässä asiasta lausuntoa. Suurin vääntö on ollut siitä, että pääosa valitsijoista tulee historiallisen kehityksen vuoksi Turun arkkihiippakunnasta. Ennen arkkipiispa oli ennen kaikkea Turun piispa. Nyt kuitenkin Turussa on erikseen oma piispa ja arkkipiispalla vastuullaan vain pieni osa Turun arkkihiippakunnan seurakunnista. Ennen kaikkea arkkipiispan tehtävissä korostuvat kirkon kokonaiskirkolliset tehtävät. Arkkipiispa on koko kirkon käyntikortti.
Arkkipiispan vaalissa nyt n. 79 % valitsijoista tulee Turun arkkihiippakunnasta ja vain 21 % muualta Suomesta. Jos viimeksi käydyissä arkkipiispan vaaleissa olisi äänet jakautuneet tasaisesti koko maassa, olisi arkkipiispaksi valittu professori Miikka Ruokanen.
Saimme tehtyä kompromissiesityksen, jossa nyt muualta Suomesta tulevien edustajien osuus kasvaa n. 45 %:iin.
Pidin asiasta seuraavan puheen. Viittaukseni paaviin liittyy aiemmin käytettyyn puheenvuoroon, jossa muistutettiin, kuinka monta piispaa on valittu Turun alueelta. Sillä ei pitäisi olla kuitenkaan nykypäivänä mitään itseisarvoa.
* * *
Arvoisa puheenjohtaja. Vaikka arkkipiispa näyttäytyy yhä enemmän kokonaiskirkon ensimmäisenä edustajana, niin vaikea näyttää olevan siirtää arkkipiispan valintaa koko Suomen Siionin eri hiippakuntien voimasuhteet edes suunnilleen tasapuolisesti huomioivaksi. Minä ymmärrän toki sen, että ei kukaan luovu mielellään, ay-termiä käyttääkseni, saavutetuista eduista.
Olisin tämän asian käsittelyssä ollut kyllä ihan halukas kuulemaan esimerkiksi sellaisen asian, että miten Turun arkkihiippakunnan ulkopuolisilla ehdokkailla on todellisuudessa edellytyksiä ja ovatko ne samanveroisia kampanjoiden käymiseen. No, näillä kuitenkin nyt mentiin, ja kun esitys merkitsee edes jonkinlaista kokonaiskirkon edustajien vaikutusten lisääntymistä, niin en tee vastaesitystä, olen valmis tämän hyväksymään.
Jos me kaadamme nyt tämän esityksen, niin silloinhan nykyinen säätely jää voimaan. Tuen siis mietintöä, mutta samalla totean, että paavejakaan ei enää nykyään enää yksinomaan Italiasta valita.
