Eilen uutiset kertoivat, että Intian edellinen pääministeri, tohtori Manmohan Singh, oli saanut sydänkohtauksen kotonaan Delhissä ja kuollut muutamaa tuntia myöhemmin sairaalassa. Tämä vaatimaton, harmaa virkamiestyyppi, joka avasi Intian talouden maailmalle ja pyrki vaalimaan maansa yhtenäisyyttä, jätti syvällisen henkisen perinnön Intian politiikkaan. Aikana, jolloin hindunationalistinen ääriajattelu on Intiassa entistä suositumpaa, tarvittaisiin maltillisia, tasapainottavia poliittisia voimia.
Manmohan Singhin elämä on monen muun suurmiehen elämäntarinan tapaan kertomus siitä, miten ihminen voi omalla työllään nousta korkealle. Manmohan Singh oli savimajassa kasvanut, suuren perheen pienenä orvoksi jäänyt poika, joka valmistui lopulta Oxfordin yliopistosta taloustieteen tohtoriksi. Hän teki pitkän uran valtion virkamiehenä, mm. hallituksen talouspoliittisena neuvonantajana ja keskuspankin johtajana. Hänen vaimonsa on arvostettu historian professori ja heidän tyttärensä ovat tehneet myös mittavat kirjalliset urat. Oman poliittisen uran Manmohan Singh aloitti vasta 59-vuotiaana, jolloin hänet valittiin parlamentin ylähuoneeseen ja Raon hallituksen valtiovarainministeriksi. Luotettuja voimia tarvittiin, kun Kongressipuolue oli voittanut vaalit, mutta puolueen johtaja Rajiv Gandhi oli murhattu vaalikampanjan viimeisenä päivänä.
Puolueen luottomiehenä tohtori Singh tunnettiin myöhemminkin. Muistan hyvin vuoden 2004 vaalit. Olin käynyt Intiassa samana vuonna. Oikeistolaisen kansanpuolueen ja Atal Behari Vajpayeen voittoa pidettiin lehdistössä varmana, olihan talous alkanut kasvaa ja teknologinen vallankumous eteni. Mutta siinä hötäkässä moni koki, että Intian köyhät ja laaja maaseutu unohtui. Intia on monista suurista ongelmistaan huolimatta toimiva demokratia ja demokratia näytti voimansa. Kuolleeksi julistettu Kongressipuolue palasi valtaan.
Hindunationalistit nostivat kuitenkin valtavan metelin ja mielenosoitukset Kongressipuolueen puheenjohtajaa, Sonia Gandhia vastaan. Eurooppalaistaustaista, kristittyä naista ei voitu hyväksyä Intian johtajaksi. Kaukana oltiin Mahatman mielenmaisemasta. Sonia Gandhi teki kuitenkin nerokkaan peliliikkeen, ilmoitti vetäytyvänsä ja tarjoavansa pääministeriksi tohtori Manmohan Singhiä, harmaata, rehellistä taustavaikuttajaa, jonka intialaisuutta ei kukaan voinut kyseenalaistaa. Ne, jotka väittivät Kongressipuolueen politiikan perustuvan vain rouva Gandhin vallanhimoon, joutuivat häpeään.
Manmohan Singhin valinta pääministeriksi oli symbolisesti suuri teko kahdessakin mielessä. Ensinnäkin uskonnoltaan sikhivähemmistöön kuuluvana hän oli ensimmäinen ei-hindu Intian pääministerinä. (Nehru ei kaiketi ottanut uskontoa kovin vakavasti, mutta virallisesti hänetkin luettiin hinduksi.) Toiseksi Indira Gandhi oli murhattu radikaalien sikhien toimesta, kun hän oli kukistanut äärisikhien väkivaltaisen kapinan Amritsarin temppelissä. Kostoksi Gandhin kannattajat lahtasivat seuraavina päivinä tuhansia sikhejä ympäri Intiaa. Myös Manmohan Singhiä vastaan hyökättiin tuolloin, vaikka hän oli tietenkin täysin syytön Indiran murhaan. Se, että Indiran miniä Sonia Gandhi luopui pääministerin paikasta nyt sikhejä edustavan miehen hyväksi, oli historiallinen sovinto.
Pääministerinä Manmohan Singh toimi kaksi täyttä vaalikautta, vuodet 2004-14. Hänen suurimpana ansionaan pidetään kaiketi Intian laajoja talousreformeja. Valtionjohtoisuudesta siirryttiin kohti markkinavetoista järjestelmää, joka houkutteli Intiaan sijoituksia ulkomailta. Historiallisesti merkittävää on se, että prosessia toteutti puolue, joka oli aikanaan pitänyt sosialismia yhtenä periaatteenaan. Itse näen tämän kuitenkin täysin loogisena. Siinä nälänhädän ja kurjuuden maailmassa, jonka keskeltä Intian itsenäisyys rakennettiin, oli välttämätöntä mennä suunnitelmatalouden ja kolhoosien kautta, että kaikki pysyivät mukana. Indira Gandhin aikana vihreä vallankumous, maatalouden koneellistaminen ja väkilannoitteiden käyttöönotto teki Nehrun unelmasta totta - nälkä väistyi. Tohtori Singhin aikana Intia oli valmis ottamaan seuraavan askeleen. Mutta se pyrittiin tekemään inhimillisellä tavalla.
Kongressipuolueen hävittyä vaalit vuonna 2014 Manmohan Singh nöyrän ja demokratiaa kunnioittavan luonteensa mukaisesti ei jättänyt kaikkea sikseen, kuten moni muu pääministeri on kautensa jälkeen luopunut politiikasta. Hän jatkoi työtä parlamentin riviedustajana kansan antamalla mandaatilla yhden ja vielä toisenkin kauden. Vasta viime keväänä, 91 vuoden iässä, hän vetäytyi politiikasta täysin palvelleena.
perjantai, 27. joulukuu 2024