veikko.jpg
Kuvassa olen Veikko Perälän kanssa Keskustan puoluekokouksessa vuosia sitten. Kun tulin 15-vuotiaana mukaan Keskustan toimintaan, oli Veikko minulle suuri tuki, opastaja ja kannustaja. Vaikka olimme asioista joskus eri mieltä, niin muistan häntä syvällä kiitollisuudella. Ilman Veikkoa en olisi siellä, missä olen nyt. Veikko nukkui pois lokakuussa. Kirjoitin Koti-Lapissa muistokirjoituksen, joka seuraa alla.
 
---
 
Veikko Perälän muistolle
 
Syksy toi mukanaan suruviestin – monien kemijärviläisten ja lappilaisten tuntema entinen kunnallispoliitikko, vanhempi konstaapeli evp. Veikko Perälä on saanut kutsun iäisyyteen. Hän menehtyi sairauden murtamana 66 vuoden iässä.
 
Veikko Perälä oli syntyperäinen kemijärveläinen. Hän teki elämäntyönsä poliisina kotiseudullaan. Kaupunginvaltuutettuna Veikko toimi vuosina 1989-2004. Kahdesti hän oli kunnallisvaalien ääniharava ja johti kaupunginhallitusta vuosina 1997-2003. Poliittiselta vakaumukseltaan Veikko oli vankkumaton keskustalainen, joka kävi usein mm.
puoluekokousmatkoilla.
 
Paitsi poliisina, myös poliitikkona Veikko tunnettiin jämeränä laillisuusmiehenä, joka puolusti isänmaallisia arvoja. Hänen tunnuslauseensa kunnallisvaaleissa kuului: ”Laki on laki kaupungissakin.” Veikko halusi tehdä Kemijärveä tunnetuksi maailmalla. Nuorten sitouttaminen kotiseutuunsa ja nuorten tuominen mukana päätöksentekoon oli hänelle myös tärkeää. Mm. kaupungin nuorisoneuvoston perustamisessa Veikon rooli oli keskeinen.
 
Vuonna 2004 Veikko lopetti kunnallispoliittisen uransa. Useita kertoja häntä pyydettiin vielä ehdokkaaksi eri vaaleihin, mutta suostuttelut eivät auttaneet. Ainoastaan Koillismaan Osuuskaupan vaaleihin Veikko vielä suostui, ja ehtikin vuodesta 2009 kuolemaansa saakka toimia ensin Osuuskaupan edustajistossa ja sitten hallintoneuvostossa.
 
Oman poliittisen toimintani alkutaipaleelta muistan Veikon tuen ja kannustuksen, mistä olen ikuisesti kiitollinen. Vaikka joskus olimme asioista eri mieltä, kunnioitin aina hänen suurta kotiseuturakkauttaan. Kerran Veikko kertoi minulle tuohtuneena, kuinka joku kaupungin virkamies oli kieltäytynyt pitämästä Kemijärven vaakunapinssiä, arvostellen vaakunaamme rumaksi. ”Minulle se on maailman kaunein esine”, Veikko sanoi.
 
Janne Kaisanlahti