Ehdokkuuteni EU-vaaleissa näyttää nyt melko varmalta. Keskustan Peräpohjolan piiri päätti viikko sitten tukea valintaani ja Lapin piiri teki vastaavanlaisen päätöksen tänään. Olen nöyrin mielin ja kiitollinen tästä tuesta, jota pohjoisen Suomen molemmat Keskustan piirijärjestöt minulle olevat osoittaneet. Toki ymmärrän, ettei osoitetussa luottamuksessa ole ensisijaisesti kyse minun persoonastani, vaan niistä asioista, joita edustan. Ne halutaan edustetuksi EU-parlamenttiin.

Lopullisen päätöksen EU-vaaliehdokkaista tekee toki Keskustan puoluevaltuusto ensi viikonloppuna Turussa.

Pidin seuraavanlaisen puheen Rovaniemellä Lapin piirin piirikokouksessa:

Hyvät aatesisaret ja –veljet!

Kiitän teitä siitä luottamuksesta, jota osoititte minulle. Teen kaikkeni, että olisin sen arvoinen. Koska Keskustan Peräpohjolan ja Lapin piirit sekä lukuisat kunnallisjärjestöt ja paikallisosastot ovat nyt esittäneet minua ehdokkaaksi, niin vastaan pyyntöihinne myöntävästi. Hyväksyn tekemänne esityksen.

Olen syntyperäinen lappilainen, lakimies koulutukseltani, ja viimeiset seitsemän vuotta olen toiminut lampurin renkinä eduskunnassa. Olen liittynyt 15-vuotiaana Keskustaan enkä ole koskaan ollut muiden puolueiden toiminnassa. Te tunnette minut ja olette nähneet, minun kasvuni tähän puolueeseen ja aatteeseen näiden 18 vuoden aikana.

Eurovaalit ovat suunnaton urakka, mutta jos te kaikki vankkumattomat Keskusta-aatteen ihmiset haluatte, että saamme jälleen pohjoisen edustuksen parlamenttiin, niin meillä on hyvät mahdollisuudet onnistua! Ennenkin täältä on yhteisen voimia nostettu ja lähetetty Lapin arktisten olojen karaisemia edustajia maailmalle – ei vain Lapin, vaan koko isänmaan asialle.

Yhteistä Eurooppaa ei voi olla ilman yhteisiä arvoja. Demokratia ja ihmisoikeudet ovat kulkeneet Jerusalemista Ateenan ja Rooman kautta Brysseliin. Emme ole arvoyhteisö, joka mikään ei yhdistä meitä.

Mutta Eurooppa on myös kansallisvaltioiden Eurooppa. Tällä hetkellä uudet poliittiset voimat nousevat ympäri maanosaamme, sillä yhä useammat eivät luota perinteisten puolueittensa kykyyn ratkaista esim. eriarvoistumisen ja hallitsemattoman maahanmuuton ongelmia. Siihenhän se Merkelkin on nyt Saksassa kaatumassa. Emme saa vähätellä ihmisten huolia, vaan ne on otettava vakavasti.

Perusasenteeni Euroopan Unionia kohtaan on kriittinen. Moni teistä äänesti vuonna 1994 ”EI” ja niin olisin äänestänyt minäkin. Mutta kun EU:ssa olemme, niin meidän on valvottava siellä tiukasti etujamme ja turvattava itsenäisyytemme liittovaltiokehitystä vastaan. Siinä ei ole mitään vanhanaikaista tai ”impivaaralaista”.

Kyllähän yhteistyötä yli rajojen tarvitaan. Me lappilaiset tiedämme sen. Lappi on perinteisesti Suomen kansainvälisin maakunta; elämme kolmen valtakunnan rajalla ja Lapissa on myös Euroopan ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten, kotiseutualue.

Mutta EU-yhteistyössä on muistettava suuren ulkopoliitikkomme ja maailmankansalaisen, Urho Kekkosen sanat: ”Lisäksi tarvitaan aimo annos itseluottamusta. Kansakunnan tulee luottaa vain itseensä. Tässä suhteessa sotavuodet antoivat meille kalliin opetuksen – kukaan toinen ei puhalla puurolusikkaamme, ja ellemme tee sitä itse, saattaa suumme palaa rakoille.”

Haluan rakentaa tämän kampanjan ennen kaikkea niiden arvojen varaan, jotka aikanaan tekivät Maalaisliitosta mahtavan! Hajautettu yhteiskunta, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kotimainen alkutuotanto, kansallinen etu ja hyvät suhteet kaikkiin maihin.

Tässä kampanjassa ei ole kyse Janne Kaisanlahdesta ja hänen urastaan. Minä pärjään kyllä, vaikka en saisi yhtään ääntä. Mutta tässä kampanjassa on kyse näistä arvoista – ja isänmaasta.

Muistan lapsuudestani tapauksen, kun kunnioitettu Keskustan Lapin piirin pitkäaikainen puheenjohtaja Hannes Viiri kävi kylässä isovanhempieni luona. Kuulin, kun Hannes sanoi ukilleni: ”Kyllähän se Kokoomuskin meidän asioita ajaisi, mutta kuule – kun meidän pitäisi ajatella niitäkin, joilla ei ole yhtä hyvin kuin meillä!” Ehkä siitä jäi jotain sydämeen.

Uskon, että etenkin näillä surkeilla gallupluvuilla, mitä Keskusta on nyt saanut, olisi syytä raivata puolueessa tilaa entistä enemmän sille perinteiselle, alkiolais-kekkoslaiselle Keskusta-aatteelle. Se yhdistää kyllä Keskusta-väen erilaisten maantieteellisten rajojen ja arvokysymysten rajojen ylitse.

Ja kyllä – minä edustan toki myös perinteisiä suomalaisia arvoja: kotia, uskontoa ja isänmaata. Suomea, jossa välitetään oman perheen lisäksi vähän naapuristakin. Suomea, jossa tyttöjä saa sanoa tytöiksi ja poikia pojiksi. Suomea, jossa suvivirttä saa laulaa ja joulunäytelmiä esittää mielensäpahoittajista välittämättä. Ja Suomea, jossa tämä sankarivainajien kalliilla verellä lunastettu siniristilippu on rakkaampi kuin mikään muu lippu.

Rakkaat ystävät! Olen käytettävissä teidän edustajaksenne, jos te niin tahdolle! Tehdään tästä mahtava, yhteinen kampanja. Kiitos!