Kun hanke käynnistettiin, niin tarkoitus oli kirjoittaa Lahtelan elämäkerta sekä pystyttää patsas. Hanke kesti luvattoman kauan eikä se ole ollut aivan kivutonkaan. Kirja annettiin ensin toisen kirjoitettavaksi, mutta kun siitä ei tullut mitään, jouduin 25-vuotiaana opiskelijana tekemään sen kovalla kiireellä tenttieni yhteydessä, että arvovaltaisille neuvoksille annettu lupaus täytettäisiin. En ole nostanut euroakaan palkkiota myyntivoitoista, vaan kaikki on mennyt muistomerkin hyväksi.

Sitten perustettiin toimikunta koordinoimaan rahankeruuta. Useista pyynnöistäni huolimatta tämä toimikunta ei suvainnut kokoontua yhtään kertaa. Olemme koonneet rahat nyt siis niillä voimilla, mitä on ollut. Jos joku on sitä mieltä, että muistomerkin tulisi olla isompi, "koko ukon patsas", niin hommatkoon sitten siihen rahat. Olen kyllästynyt saamaan esityksiä ilman rahoituksia. Periaatteemme on myös ollut (toisin kuin monissa muissa monumenteissa Kemijärvellä), että veronmaksajien rahoja ei käytetä Lahtelan patsaaseen. Matti Oskari ei olisi sitä ikinä hyväksynyt!

Kiitos yhdistyksen puheenjohtaja Helena Poikolaiselle hyvästä yhteistyöstä asian tiimoilta! Kiitokseni myös iäisyyden rajan ylitse M. O. Lahtelan tyttärelle Eeva Kiviselle, jonka lahjoituksen turvin elämäkertateos voitiin aikanaan painattaa.

Etenkin näinä aikona sinnikkään Lapin elinolosuhteiden kehittäjän ja väkevän isänmaan miehen elämäntyö ansaitsee tulla muistetuksi!