Kävin Irma Kortelaisen 80-vuotispäivillä lauantaina Kemijärvellä. Irma kannusti, tuki ja ohjasi minua yli puoluerajojen poliittisen urani alkutaipaleella, mistä olen hänelle ikuisesti kiitollinen. Hän antoi myös ensimmäisenä sysäyksen ja kannustuksen hakeutumiselleni kirkolliskokoukseen. Elänyt monia koettelemuksia täynnä olevan elämän, silti aina myönteinen asenne elämään ja tulevaan! Ystävien keräämää yhteistä lahjaa antaessani lausuin seuraavat sanat. Alla näkyy Irmaa esittävä muotokuva, jonka ystäväni Enni Remes on maalannut.
* * *
Hyvä ystävä Irma!
Täyttäessäsi kahdeksankymmentä vuotta takanasi on mittava elämäntyö Kemijärvellä eri luottamustehtävissä lähes viiden vuosikymmenen ajan. Olisi mahdotonta käydä kaikkia hoitamiasi tehtäviä läpi. Riittänee, kun mainitsen, että olit viisissä kunnallisvaaleissa Kokoomuksen ääniharava ja jäät Kemijärven historiaan myös kirkkovaltuuston ensimmäisenä naispuolisena puheenjohtajana. Täytit tunnollisesti äänestäjille antamasi lupauksen: ”Irma pitää ääntä puolestasi.”
Minäkin tutustuin Sinuun näiden luottamustehtävien parissa. Tulen aina olemaan kiitollinen kaikesta siitä tuesta ja kannustuksesta ja luotettavasta yhteistyöstä, jota sain kanssasi tehdä. Monesti sain Sinulta vaikeissa paikoissa paljon enemmän tukea kuin omilta puoluetovereiltani. Kirjoitinkin eräässä blogissani vuosia sitten, nuorena ja monenlaisten myrskyjen kohteena olleena luottamushenkilönä, tuestasi syvästi kiitollisena – jos Irma olisi edes neljäkymmentä vuotta nuorempi, niin pyytäisin häntä kyllä joskus ulos illalliselle! No, leikki sijansa saakoon – mutta ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli, sanotaan.
Eräät, yhteistyötä eri yhteyksissä kanssasi tehneet henkilöt, ovat koonneet Sinulle pienen lahjan, jolla on ostettu Sinulle kaksi lahjakortti ja lisäksi Sinua esittävä taulu. Tauluun maalatut Karjalan värit kertovat kotimaakunnastasi. Punainen kertoo karjalaisten iloista ja vahvasta tunne-elämästä, musta Karjalan heimon suruista. Sinäkin menetit kotiseutusi sodassa ja isäsi antoi henkensä isänmaan vapauden puolesta. Taulun itälappilaismaisema taas kertoo uudesta kotiseudustasi ja ruiskukat viittaavat tietysti puoluekantaasi.
Koska kerran nuhtelit minua lempeästi siitä, että pidin liian pitkän hartauspuheen kirkkovaltuuston kokouksessa, niin en jatkakaan puhettani pidempään. Mutta toivotan Sinulle onnea, hyvää terveyttä ja Jumalan siunausta.
* * *
