susannan%20kanssa.jpg

Minä ja ystäväni Susanna Junttila kävimme kuuntelemassa perjantaina, 15.4.2016, presidentti Niinistöä, joka oli puhumassa Rovaniemellä Sampo-aukiolla.

* * *

Viime päivinä on mediassa koetettu nostaa tarpeetonta kohua siitä, että Suomi olisi muka jotenkin nöyristellyt Venäjää ns. rajasopimusasiassa. Suomi ja Venäjä sopivat rajasopimuksessa väliaikaisista rajoituksista Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemille. Rajathan alkoivat vuotaa hallitsemattomasti kuluneen talven aikana.

Presidentti Niinistö on toiminut rajasopimusasiassa aivan oikein, puolustaen ryhdikkäästi kansallista etua. Kun eilen tv:stä kuuntelin Vihreän europarlamentaarikko Heidi Hautalan ärhäkkää kritiikkiä tälle toiminnalle, niin hirvitti ajatellakin, miten meille olisi käynyt, jos Vihreiden ehdokkaasta olisi tullut presidentti. Ei meidän tarvitse joka asiassa EU:ta kumartaa. Venäjää ei ole nöyristelty, vaan on käyty neuvottelemassa asioista, kuten kahden itsenäisen valtion välillä sopiikin tehdä. Jokainen miettiköön, miten olisi käynyt, jos tilannetta ei olisi saatu hallintaan. Vieläkin suuret uhat kohdistuvat niin Suomeen kuin tietenkin koko Eurooppaan.

On kuitenkin hyvä, että me olemme osoittaneet harjoittavamme itsenäistä, tarvittaessa myös kahdenvälistä, ulkopolitiikkaa suhteessa suureen naapurimaahamme. Sekö olisi joku osoitus "suomettuneisuuden" ajan päättymisestä, että olemme rähmällämme Brysseliin?

En ole ollut mikään Sauli Niinistön suuri kannattaja. Muistan hyvin, kuinka hänen ja monen muun Kokoomuksen johtohahmon vaikeneminen vuoden 2000 presidentinvaalien toisella kierroksella johti Tarja Halosen valintaan presidentiksi. Sitten kuitenkin kaikkien keskustalaisten olisi pitänyt automaattisesti vuonna 2006 olla tukemassa Niinistöä tuolloisella vaalien toisella kierroksella. Törkeästi jopa haukuttiin niitä, jotka eivät sitä tuolloin katsoneet voivansa tehdä.

Niinistön isänmaallisuutta ja monia hyviä arvoja en tietenkään ole kyseenalaistanut, mutta Kokoomuksen parissa vallitsevat jyrkät ulkopoliittiset asenteet arveluttivat. Minulle presidentinvaali on ensisijaisesti ulkopoliittinen linjavaali. Kaikki henkilöön liittyvät seikat ovat toisarvoisia, joskaan eivät merkityksettömiä. Niinistö on joka tapauksessa onnistunut, kuten monet edeltäjänsäkin, kasvamaan omaa puoluettaan suuremmaksi johtajaksi. Niinistö ei ole vain Kokoomuksen presidentti, vaan hän on edustanut ansiokkaasti koko Suomen linjaa. Erityisen tärkeätä on, että hän on säilyttänyt keskusteluyhteyden suuren itäisen naapurimaamme johtoon.