Lyyli%20asia.jpg

Olen puolitoista vuotta elänyt vapaa-aikoinani Lyylin tahdissa. Nyt Kemijärven Muotiliikkeen johtajan, neiti Lyyli Perungan värikäs ja uskoakseni puhuttelevakin elämäntarina on koottu jälkimaailman tietoon. Kirja julkistetaan Lyyli-juhlassa Kemijärven VPK:n talolla tiistaina 7.7. alkaen klo 18. (Kirjaa myytävänä jo klo 17.) - Kirjaa voi tilata myös minulta esim. lähettämällä sähköpostia: janne (at) jannekaisanlahti.net

Lyyli Perunka syntyi 1895 ja kuoli 1969. Työskenneltyään kymmenen vuotta eri puolilla Suomea toisten palveluksessa hän palasi kotiseudulleen ja perusti Kemijärven Muotiliikkeen toukokuussa 1925. Hän johti yritystä vuoteen 1961 saakka. Lyyli oli köyhän muurarin orpotyttö, joka loi omalla työllään huomattavan omaisuuden. Hän räiskyvä luonteensa ja kirjava yksityiselämänsä ihastuttivat ja vihastuttivat kemijärveläisiä vuosikymmenien ajan. Lyyli halusi luoda kauneutta ympärilleen ja tehdä Kemijärvestä Lapin Pariisin. Hän opetti paikkakunnan väkeä hienoille tavoille ja toi suuren maailman muotia pieneen maalaispitäjään. Asiakkailleen hän möi vaatteita vain jos ne sopivat Lyylin mielestä heille. Monet naiset lähtivät itkusilmin kotiin, kun kauppias sanoi, että tuo mekko nyt ei vain sovi teille yhtään, minä en sitä myy.

Sulhasehdokkaita Lyylillä riitti loppuun saakka, mutta omaa perhettä hän ei koskaan perustanut. Siksi Lyylin muiston vaaliminen on jäänyt sukulaisten sijaan hänen kotiseutunsa väen yhteiseksi asiaksi. En ole kirjoittanut kirjaa kaunistellen. Kirkkoherra Rosmakin sanoi hautajaispuheessaan, että Lyyli oli viimeiseen saakka rehellinen ihminen. Lyyli ei olisi varmasti pitänyt, että kirjoitan hänestä tekohurskaasti. Lyyli oli ristiriitainen ihminen, jonka muisto herättää yhä Kemijärvellä vahvoja tunteita. Häntä saattoi olla samalla korkean luokan muotiliikkeen hienostunut johtajatar, joka antoi joskus köyhien perheiden äideille upeita muotiluomuksia lähes ilmaiseksi, jotta nämä saivat edes kerran uusinta uutta ylleen - ja rääväsuinen rättikauppias, joka haukkui asiakkaitaan karkein ilmauksin ja heitti heitä suutuksissaan ulos liikkeestään. Epäsiveellisenä naisena pidetty miesten viettelijä - ja kirkossa usein nähty täti-ihminen, jonka perusarvot olivat koti, uskonto ja isänmaa. Kemijärveläisessä kansanperinteessä Lyyliä on kuvailtu asteikolla lähes pyhimyksestä hirviöön.

Lyyli halusi, että hänen tarinansa kerrotaan. Hän testamenttasi irtaimistonsa, mm. osan kirjeenvaihtoaan, Kemijärven museolle. Sieltä minä hänen tarinansa löysin ja kerroin. Lyylin verta virtaa myös jokunen pisara omassa veressäni, hän oli isomummini pikkuserkku.

Toivon, että mahdollisimman moni blogini lukijoistakin voisi ostaa tämän kovakantisen, 254-sivuisen kirjan (30 e). Minä en siitä rikastu, vaan tuotto menee yleishyödyllisten yhdistysten hyväksi, kuten Kemijärven kotiseutuyhdistys, osa myös kirjan päähenkilön kuolinvuoteeltaan perustaman, hyväntekeväisyystyötä orpojen ja vähävaraisten nuorten hyväksi tekevän Lyyli Onnia Perungan säätiön tueksi. Uskon, että Lyylin tarina voi puhutella myös monia aikamme ihmisiä.

Kiitän kaikkia ystäviäni, jotka ovat minua tukeneet tässä hankkeessa ja erityisesti kaikkia heitä, jotka ovat kertoneet minulle tarinoita Lyylistä. Haastateltuja on paljon ja nimet löytyvät kirjasta. Esipuheessa olen erikseen maininnut kirjan kokoamisvaiheen osalta: museoemäntä Helena Poikolaisen, joka on Kemijärvellä kunnostautunut Lyylin muiston vaalijana ja keräsi minulle paljon materiaalia Lyylistä; ystäväni Hanna Plosilan, joka luki tämänkin kirjani sisällön läpi etukäteen ja uskalsi antaa riittävän kriittistä palautetta, niin että pistin monta kohtaa kirjassa uusiksi; Tornion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Katri Kulmunin avusta Lyylin Tornion-vuosia koskevien arkistotietojen osalta; sekä kirjan kannen ja kuvaliitteen taittaneen graafikkoystäväni Salla Airaksisen, jonka kanssa ennenkin olen saanut tehdä yhteistyötä.

Kemijärven kaupungin arkistosihteeri Maija Tolonen ei ole valitettavasti enää kiitoksiani maisessa muodossa kuulemassa, mutta kiitokseni pilven reunalle suuresta avusta tämänkin hankkeen osalta! Viimeiset keskustelumme kävimme juuri tämän Lyylin kirjan tiimoilta, kun hain kaupungin arkistosta Lyyliä koskevaa materiaalia.

 

Lyylin%20kirjan%20kansi.jpg