Kemijärven seurakunnan hautausmaatyöryhmä perustettiin aikanaan Irma Kortelaisen ja allekirjoittaneen aloitteesta. Työryhmä sai tehtyä työnsä jo useita vuosia sitten lukuun ottamatta ns. uurnalehdon perustamista.
Minulta on kysytty usein, mitä tälle asialle kuuluu. Aika on vähitellen kypsynyt sille, että seurakunnan luottamuselimissä saadaan uskoakseni yksimielinen päätös uurna-alueiden osalta. Viime kirkkovaltuuston kokouksessa asia otettiin myönteisesti vastaan ja toivottavasti päätös syntyy joulukuun kokouksessa.
Työryhmän esityksen mukaan Honkakankaan hautausmaalle perustetaan yksi uurnahautausosasto, jolle kaavoitetaan 943 uurnapaikkaa. Kaikkiaan alueelle voisi sijoittaa 3772 uurnaa. Kyse on alueesta, jonne uurnapaikan yhteyteen tulee oma hautakivi. Kyse ei ole siis mistään sirottelualueesta tms.
Lisäksi työryhmä esittää, että Vanhalle hautausmaalle perustetaan ns. uurnalehto. Kyse on alueesta, jonne uurnat haudataan sellaisenaan, mutta jonne jokaiselle ei tule erillistä hautakiveä, vaan nimilaatat tulevat yhteiseen hautamuistomerkkiin. Vanhaa hautausmaata on haluttu nykyistä aktiivisempaan käyttöön, mutta toisaalta ymmärretään sen kulttuurihistoriallinen merkitys.
Edelleenkin uurnia on mahdollista haudata myös tavallisille arkkupaikoille, etenkin sukuhautojen yhteyteen. Olisikin tärkeätä, että vanhoihin sukuhautoihin haudattaisiin aikanaan uusia sukupolvia, jotta haudat pysyvät todennäköisemmin hoidettuna myös tulevaisuudessa.
Erillisten uurna-alueiden perustaminen ei ole seurakunnalta kannanotto sinällään uurnahautauksen puolesta. Esimerkiksi omalta kohdaltani olen jo aikaa sitten päättänyt, että sitten kun oma aikani täällä päättyy, niin minut tulee haudata Honkakankaan hautausmaalle perinteisellä arkkuhautauksella. Isoukkini Akseli Huttunen kun osti aikanaan eturivistä useita hautapaikkoja ja lohkoi, että ollaan sitten ylösnousemuspäivänä ensimmäisenä ulkona.
Mutta koska uurnahautaus on yleistynyt ja tasaveroinen hautaustapa, niin seurakunnan on ollut syytä laajentaa palvelutarjontaansa myös tältä osin.
